MikkoMV
Sent from Samsung mobile
MMV:n ammatillisen opettajankoulutuksen oppimispäiväkirja, portfolio ja HOPS.
Blogisivuilla on myös oppimispiirin kommentteja.
Huomatkaa katsoa sivun alareunasta ovatko vanhemmat merkinnät eri sivulla.
Pilvestä valitsemalla voi suodattaa merkinnät.
perjantai 10. joulukuuta 2010
perjantai 19. marraskuuta 2010
torstai 4. marraskuuta 2010
Opetuksen suunnittelu
Yrittäjyysmaailma, poliittinen maailma, yhteisömaailma, koulumaailma. Arvojen ja toimintamallien erilaisuuden heijastuminen koulutukseen. Muuttujia: raha, aika, työresurssi, osaaminen, mitattavuus, tinkimättömyys, ikä, käytännöt, arvot, laatuvaatimukset, hallintorakenteet.
Opetusharjoittelu tehtävänä
Aiempi osaaminen pohjana. Oppimisprosessi oppijan kannalta ja opettajan interventioiden suhde siihen. Tavoitteena osaaminen. 160 tunnin opiskelijan työn kokonaisuus, noin 80 tuntia opettajan työtä.
Kaikki tehtävä työ lasketaan tuohon.
Mikä on pääperiaate? Menetelmällinen ajatus tai uutuus, jota haluan kokeilla. Raamisuunnitelmaan ensimmäisenä. Toisena opetuskokonaisuuden perustiedot. Sitten alkaa prosessin ja tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen. Käytössä on opetussuunnitelman arsenaalit ja totsut ja muu vastaava.
Osaamisen kuvaukset, osaamiskartat, työelämän muutoskuvaukset ja megatrendit. Omia vastaavia kannattaa käyttää apuna ja tukena. Tämä siis apuna tavoiteltavan osaamisen kuvauksessa.
Opetukset sisällöt on pääteemat. Ne kuvataan myös raamissa, vaikka ranskalaisilla viivoilla. Ei tarvitse olla pitkä niinkään, enemmänkin jäsentävä. Tietyillä skeemoilla pyritään tiettyihin sisältöiihin ja tavoitteisiin. Aika perusteellinen pohdintakohta.
Sisältöjen järjestyksen pohtiminen.
Pedagogiset periaatteet on seuraava. Päälinjauksia. Nousevatko sisällöstä, asiakaslähtöisyydestä, työelämälähtöisyydestä vai mistä? Omaa ajattelua tukevia työkaluja kannattaa valita. Olkaa valintojenne takana.
Opiskelijatuntemus on tärkeä, mutta se tulee vasta tässä kohtaa. Ryhmän yleiset tuntomerkit ja oppimisprosessin vaiheet. Miten ominaisuudet vaikuttavat prosessin etenemiseen? Noudattaako tämä valitun mallin prosessia?
Oppimisen ohjaaminen ja arviointi. Mitkä ovat periaatteet, menetelmät ja toimintatavat tässä. Missä vaiheessa ja miten tapahtuu? Arvioidaanko prosessin aikana? Lopussa arvioidaan millä lailla osaamisen lisääntyi?
Omaan osaamisen arviointi eli reflektio. Ensimmäinen voi olla peruspaperi ja kiteytys. Sitä sitten täydennetään ja lopussa saatetaan sellaiseen kuntoon, että se vastaa sitä, mitä tavoitellaan.
---
Jokaisessa opetussuunnitelmassa ilmaistaan käsitys ihmisestä, oppimisesta ja tiedosta. Hyvä osaamistavoite ja osaamiskuvaus, joka on riittävän avaava. Tietoperustan ja arvopohjan on oltava kattava. Ei liikoja selittelyjä, vaan osaamisen kiteytynyttä kuvausta. Suoraan opetussuunnitelmasta viedyt eivät voi virittämättä olla ryhmän tavoitteita. Kuvaa alan osaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia.
Tulevaisuusperspektiivin huomioiminen.
---
Päämäärän hahmottuminen - arvointiperusteet, miten voidaan mitata päämäärän saavuttamista - pedagogiset ratkaisut, käsitys oppijasta, käsitys osaamisesta, sisällöllliset ratkaisut.
Kaikki tehtävä työ lasketaan tuohon.
Mikä on pääperiaate? Menetelmällinen ajatus tai uutuus, jota haluan kokeilla. Raamisuunnitelmaan ensimmäisenä. Toisena opetuskokonaisuuden perustiedot. Sitten alkaa prosessin ja tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen. Käytössä on opetussuunnitelman arsenaalit ja totsut ja muu vastaava.
Osaamisen kuvaukset, osaamiskartat, työelämän muutoskuvaukset ja megatrendit. Omia vastaavia kannattaa käyttää apuna ja tukena. Tämä siis apuna tavoiteltavan osaamisen kuvauksessa.
Opetukset sisällöt on pääteemat. Ne kuvataan myös raamissa, vaikka ranskalaisilla viivoilla. Ei tarvitse olla pitkä niinkään, enemmänkin jäsentävä. Tietyillä skeemoilla pyritään tiettyihin sisältöiihin ja tavoitteisiin. Aika perusteellinen pohdintakohta.
Sisältöjen järjestyksen pohtiminen.
Pedagogiset periaatteet on seuraava. Päälinjauksia. Nousevatko sisällöstä, asiakaslähtöisyydestä, työelämälähtöisyydestä vai mistä? Omaa ajattelua tukevia työkaluja kannattaa valita. Olkaa valintojenne takana.
Opiskelijatuntemus on tärkeä, mutta se tulee vasta tässä kohtaa. Ryhmän yleiset tuntomerkit ja oppimisprosessin vaiheet. Miten ominaisuudet vaikuttavat prosessin etenemiseen? Noudattaako tämä valitun mallin prosessia?
Oppimisen ohjaaminen ja arviointi. Mitkä ovat periaatteet, menetelmät ja toimintatavat tässä. Missä vaiheessa ja miten tapahtuu? Arvioidaanko prosessin aikana? Lopussa arvioidaan millä lailla osaamisen lisääntyi?
Omaan osaamisen arviointi eli reflektio. Ensimmäinen voi olla peruspaperi ja kiteytys. Sitä sitten täydennetään ja lopussa saatetaan sellaiseen kuntoon, että se vastaa sitä, mitä tavoitellaan.
---
Jokaisessa opetussuunnitelmassa ilmaistaan käsitys ihmisestä, oppimisesta ja tiedosta. Hyvä osaamistavoite ja osaamiskuvaus, joka on riittävän avaava. Tietoperustan ja arvopohjan on oltava kattava. Ei liikoja selittelyjä, vaan osaamisen kiteytynyttä kuvausta. Suoraan opetussuunnitelmasta viedyt eivät voi virittämättä olla ryhmän tavoitteita. Kuvaa alan osaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia.
Tulevaisuusperspektiivin huomioiminen.
---
Päämäärän hahmottuminen - arvointiperusteet, miten voidaan mitata päämäärän saavuttamista - pedagogiset ratkaisut, käsitys oppijasta, käsitys osaamisesta, sisällöllliset ratkaisut.
Opetuksen suunnittelu
Eduskunta - laki. Arvot linjaava laki.
Valtioneuvosto - asetukset (esimerkiksi asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998), päätökset, kehittämissuunnitelmat. Käsitealuekohtaisesti assosioiva ja tarkentava laki.
---
Opetusministeriö - päätökset, asetukset, tutkinnon perusteet (esimerkiksi opiskelusta ja tutkinnoista ammatillisessa koulutuksessa). Alakohtaiset reunaehdot.
Opetushallitus - opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet (pt, at, eat). Tarkka alakohtainen teemojen ja tavoitteiden määrittely.
---
Koulutuksen järjestäjä ja toimielin - opetussuunnitelma ja sen osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Toimijan arvojen profilointi.
---
Opettaja ja työpaikkaohjaaja - opetus, ohjaus ja arviointi. Toteuttajatason käytännön tavoitteet.
Opiskelija - henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja oppiminen. Toteuttajatason käytännön rajaukset ja valinnat.
Valtioneuvosto - asetukset (esimerkiksi asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998), päätökset, kehittämissuunnitelmat. Käsitealuekohtaisesti assosioiva ja tarkentava laki.
---
Opetusministeriö - päätökset, asetukset, tutkinnon perusteet (esimerkiksi opiskelusta ja tutkinnoista ammatillisessa koulutuksessa). Alakohtaiset reunaehdot.
Opetushallitus - opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet (pt, at, eat). Tarkka alakohtainen teemojen ja tavoitteiden määrittely.
---
Koulutuksen järjestäjä ja toimielin - opetussuunnitelma ja sen osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Toimijan arvojen profilointi.
---
Opettaja ja työpaikkaohjaaja - opetus, ohjaus ja arviointi. Toteuttajatason käytännön tavoitteet.
Opiskelija - henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja oppiminen. Toteuttajatason käytännön rajaukset ja valinnat.
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Oppimiskäsitys ja tutkimusmatka -tehtävä oppimispiirissä
Timalin erityisohjausmallin kehittäminen eklektisten edukatiivis-pedagogisten työvälineiden ja haastatteluista kerätyn aineiston pohjalta – reflektiivinen empiiris-fenomenologinen case study. Toteuttajina MMV, MJ, TA Timalista. TA on eri opintoryhmässä kuin muut, mutta tämä järjestely on erikseen sovittu.
Tutkimusasetelma ja tutkimuskysymykset pyritään toteuttamaan tehtävänantoa sekä Timalin erityisohjausmallin kehittämistä ajatellen. Runkona käytetään Timalin erityisohjausmallin aihiota, jota kehitetään luetun aineiston, kokemustiedon ja haastatteluissa esille tulleen palautteen pohjalta.
- Miten minä kouluttajana pystyn parantamaan erityisopetuksen laatua?
- Mitä esiintyviä epäkohtia emme ole vielä osanneet ottaa huomioon?
- Mitä oppimiseen liittyviä toimenpiteitä voisimme toteuttaa, jotka auttaisivat erityisohjauksen tarpeessa olevia?
Avainsanat: erityisohjaus, erilainen oppija, erityisopetus ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, eklektiivisyys. Haastateltavat valitaan edustamaan eri kulttuureita sekä erilaisia henkilökohtaistamisen ja eriyttämisen tarpeita. Eri oppimiskäsitykset tulevat kohtaamaan ja dialogi opiskelijan ja ohjaajan välillä on keskeistä. Behaviouristinen lähestymistapa lienee paras niiltä osin kuin on kyse oman kulttuurin tieto- ja oppimiskäsityksen kommunikoimisesta näkyväksi sitä kokonaan tuntemattomalle ihmiselle, jonka tapa hahmottaa maailmaa ja tuota asiaa perustavalla tasolla eroaa meidän tuntemastamme.
Työkysymykset voitaisiin luoda esimerkiksi seuraavia peruskysymyksiä modifioimalla soveltamalla niihin jonkin määritellyn viitekehyksen ehtoja:
- Minkälainen tausta opiskelijalla on?
- Kuinka pitkään hän on ollut Suomessa?
- Millainen suunnitelma hänellä on?
- Miten erityisohjaustyökalut/toimenpiteet voisivat viedä opiskelijan osaamista kohti päämääriään?
perjantai 8. lokakuuta 2010
Kerran viikossa Optimaan
Katso esimerkiksi keskustelualueet.
Opetusharjoittelu
Opetuskokonaisuus 2 - 3 ov tai 3 - 5 op opiskelijan työtä. Voi tehdä kahdessa eri osassa.
Noin 80 tuntia opiskelijan työtä.
Koulutyötä, etätyötä, työpaikalla ohjausta.
---
Raamisuunnitelma koko paketista. Ohje löytyy käsikirjasta.
Sopii kahteenkin pakettiin. Pitää olla omalla ohjaajalla noin viikkoa ennen opetusharjoittelun alkamista. Se pitää myös laittaa Optimaan, jotta vertaisarvioijat näkevät mitä ovat tulossa seuraamaan. Osaaminen, sisällöt, aikataulut, oppimisprosessi. Oppimisprosessin jäsentäminen on tärkeä alue, koska se on vaikea. Sovella perusjäsennyksiä (opiskelijan orientaatio yms.). Menetelmät, joita opettaja käyttää ja mitä materiaaleja. Missä opetus tapahtuu ja miksi sellaisessa tilassa?
Tilannekohtaiset suunnitelmat.
Vertaisarvioijien tai ohjaajan seuraamista päivistä pitää olla lomakkeella tieto tilannekohtaisesta suunnitelmasta.
OPH 1 ja OPH 2, tuossa järjestyksessä.
Noin 80 tuntia opiskelijan työtä.
Koulutyötä, etätyötä, työpaikalla ohjausta.
---
Raamisuunnitelma koko paketista. Ohje löytyy käsikirjasta.
Sopii kahteenkin pakettiin. Pitää olla omalla ohjaajalla noin viikkoa ennen opetusharjoittelun alkamista. Se pitää myös laittaa Optimaan, jotta vertaisarvioijat näkevät mitä ovat tulossa seuraamaan. Osaaminen, sisällöt, aikataulut, oppimisprosessi. Oppimisprosessin jäsentäminen on tärkeä alue, koska se on vaikea. Sovella perusjäsennyksiä (opiskelijan orientaatio yms.). Menetelmät, joita opettaja käyttää ja mitä materiaaleja. Missä opetus tapahtuu ja miksi sellaisessa tilassa?
Tilannekohtaiset suunnitelmat.
Vertaisarvioijien tai ohjaajan seuraamista päivistä pitää olla lomakkeella tieto tilannekohtaisesta suunnitelmasta.
OPH 1 ja OPH 2, tuossa järjestyksessä.
Oppimiskäsitys ja tutkimusmatka -tehtävä
Opettajan osaamisen maailma. Oppiminen, reflektio, metakognitio, oppimiskäsitys.
Mitä on tieto, ihminen, opettaja, oppija, millaisia ovat roolit... Käyttöteoria on opetusfilosofiaa, se rakennetaan itselle opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten maailmaan, mutta käytäntö voi olla jotain muuta, erilainen toteutus.
Yhdistyminen eri oppimisteorioihin, yksi ei todennäköisesti riitä, mutta tässä tehtävässä pitäisi valita, että tutustumme tietystä näkökulmasta. Ei kirjoiteta teorioiden juttuja uudelleen copypastella uudelleen, vaan valitaan rajaus ja näkökulma. Tietty osakokonaisuus tietyn teorian kannalta, dialogia ja tarkkailua eri roolien kannalta (opettaja, oppilas).
Ontologia, käsitys ihmisestä. Epistemologia, käsitys tiedosta. Axologia, käsitys arvoista. Opettajan arvopohja ja ihmiskäsitys. Miten oppiminen tapahtuu?
Ammattitaitokysymyksenä teorian ja käytännön välinen suhde.
Oppimaan oppiminen ja metakognitio ovat konstruktivismin myötä nousseita käsityksiä. Itsereflektio on merkittävää metakognition kannalta. Merkityssuhteiden tarkastelua ja omien kokemusten ja oman ajattelun tutkimista.
Didaktiset ratkaisut eli pedagogiikka ohjaavat työtä.
Osaamista voidaan kehittää ja tukea myös organisaatioiden sisällä. Silloin toiminnoilla on erityislaatuinen viitekehys ja raami. Sopivan työkalun valitseminen tuon kehyksen erityispiirteisiin.
Humanistinen ihmiskäsitys. Muut ihmiskäsitykset. Behaviouristinen oppimiskäsitys. Kognitivistinen oppimiskäsitys. Niiden alla olevat paradigmat (behaviouristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen, kokemuksellinen).
Essee vs. 'luova tapa'.
Mitä on tieto, ihminen, opettaja, oppija, millaisia ovat roolit... Käyttöteoria on opetusfilosofiaa, se rakennetaan itselle opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten maailmaan, mutta käytäntö voi olla jotain muuta, erilainen toteutus.
Yhdistyminen eri oppimisteorioihin, yksi ei todennäköisesti riitä, mutta tässä tehtävässä pitäisi valita, että tutustumme tietystä näkökulmasta. Ei kirjoiteta teorioiden juttuja uudelleen copypastella uudelleen, vaan valitaan rajaus ja näkökulma. Tietty osakokonaisuus tietyn teorian kannalta, dialogia ja tarkkailua eri roolien kannalta (opettaja, oppilas).
Ontologia, käsitys ihmisestä. Epistemologia, käsitys tiedosta. Axologia, käsitys arvoista. Opettajan arvopohja ja ihmiskäsitys. Miten oppiminen tapahtuu?
Ammattitaitokysymyksenä teorian ja käytännön välinen suhde.
Oppimaan oppiminen ja metakognitio ovat konstruktivismin myötä nousseita käsityksiä. Itsereflektio on merkittävää metakognition kannalta. Merkityssuhteiden tarkastelua ja omien kokemusten ja oman ajattelun tutkimista.
Didaktiset ratkaisut eli pedagogiikka ohjaavat työtä.
Osaamista voidaan kehittää ja tukea myös organisaatioiden sisällä. Silloin toiminnoilla on erityislaatuinen viitekehys ja raami. Sopivan työkalun valitseminen tuon kehyksen erityispiirteisiin.
Humanistinen ihmiskäsitys. Muut ihmiskäsitykset. Behaviouristinen oppimiskäsitys. Kognitivistinen oppimiskäsitys. Niiden alla olevat paradigmat (behaviouristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen, kokemuksellinen).
Essee vs. 'luova tapa'.
Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos
Globaalit muutostrendit. Yhteiskunnan muutos. Työelämän muutos. Työn muutos. Ammattitaidon ja osaamisen tai asiantuntijuuden muutos. Osaamisvaatimukset.
Miten nämä suhtautuvat toisiinsa? Kumpaan suuntaan lähestytään?
Jäsentäkää oman alanne osaamista ja kuvatkaa osaamisalueita. Etsikää perusteita osaamisen uusille elementeille työn muutoksen kautta.
Anneli Leppänen on kuvannut toimittajan työtä.
Katso s. 27 oppaassa.
Miten nämä suhtautuvat toisiinsa? Kumpaan suuntaan lähestytään?
Jäsentäkää oman alanne osaamista ja kuvatkaa osaamisalueita. Etsikää perusteita osaamisen uusille elementeille työn muutoksen kautta.
Anneli Leppänen on kuvannut toimittajan työtä.
Katso s. 27 oppaassa.
torstai 7. lokakuuta 2010
Mieleenpalauttamismatka
Mieleenpalauttamismatka aikaisempiin oppimiskokemuksiin. Oppimistaitoni alkoivat hahmottua joskus yläasteen aikana, jonka jälkeen keskeisin muutos on varmaan ollut yliopisto-opintojen tuoma tieteellinen lähestymistapa. Yläasteella kuitenkin alkoi hahmottua, että voin tehdä asiat omalla tavallani ja se tapa on tehokkaampi kuin koulujen ja opettajien suosima.
Yläasteella jo alkoi myös hahmottua tarve harjoittaa valintaa niin opiskeltavan materiaalin kuin sen lähestymistavankin suhteen. Se heijastui koulu- ja lukioaikana persoonallisina valintoina paanostuksessa eri oppiaineisiin. Esimerkiksi historian lukioaikaiset arvosanat vaihtelevat neljän ja kymmenen välillä kattaen kaikki numerot siinä välillä. Senkaltainen leikkisyys toi mielenkiintoa aineeseen, jota muuten en kokenut niin mielenkiintoiseksi.
Yliopistolla opintojen mielenkiintoisuus oli palkitsevaa ja itse asiassa olisin siellä voinut jatkaakin ihan siitä syystä. Sisältöjen määrä oli riittävä antaakseen mahdollisuuden sijoittaa itsensä alan osaamisen kenttään ja suuntautua siinä valitakseen haluamansa alueet. Lisäksi asioita pohdittiin alan osaajien ohjauksessa. Tietynlaisen ajatusmaailman soveltaminen oli läsnä työskentelyssä kautta linjan, se oli ennustettavaa ja mahdollisti oman toimintamallin vertailun ammattilaisten tapaan toimia.
Työelämään liittyvien täydentävien opintojen maailmassa olen usein kohdannut sisällöltään tyhjänpäiväisiä kokonaisuuksia, joiden aikana on enemmänkin keskitytty jonkinlaiseen sosiaaliseen hekumointiin kuin minkäänlaisen sisällön tarjoamiseen tai selkeyttämiseen. Niiden paras anti onkin kontaktien luominen alan ihmisten välillä ja tutustuttaminen toisten työhön. Usein niitä kuitenkin koitetaan lanseerata jonkin osa-alueen osaamisen kehittämisen työkaluina, johon ne harvoin pystyvät.
Voisin summa summarum todeta, että hyvään oppimiskokemukseen liittyy jollain tavalla toteutuneina seuraavanlaisia asioita: opettaja materiaalin tarjoajana ja sen läpikäymisen promoottorina, opettajan opiskelijoille tarjoama tila ja tietty etäisyys, vapaus aikataulullisesti ja toimintatavallisesti toteuttaa opiskelu omalla tavallaan.
Yläasteella jo alkoi myös hahmottua tarve harjoittaa valintaa niin opiskeltavan materiaalin kuin sen lähestymistavankin suhteen. Se heijastui koulu- ja lukioaikana persoonallisina valintoina paanostuksessa eri oppiaineisiin. Esimerkiksi historian lukioaikaiset arvosanat vaihtelevat neljän ja kymmenen välillä kattaen kaikki numerot siinä välillä. Senkaltainen leikkisyys toi mielenkiintoa aineeseen, jota muuten en kokenut niin mielenkiintoiseksi.
Yliopistolla opintojen mielenkiintoisuus oli palkitsevaa ja itse asiassa olisin siellä voinut jatkaakin ihan siitä syystä. Sisältöjen määrä oli riittävä antaakseen mahdollisuuden sijoittaa itsensä alan osaamisen kenttään ja suuntautua siinä valitakseen haluamansa alueet. Lisäksi asioita pohdittiin alan osaajien ohjauksessa. Tietynlaisen ajatusmaailman soveltaminen oli läsnä työskentelyssä kautta linjan, se oli ennustettavaa ja mahdollisti oman toimintamallin vertailun ammattilaisten tapaan toimia.
Työelämään liittyvien täydentävien opintojen maailmassa olen usein kohdannut sisällöltään tyhjänpäiväisiä kokonaisuuksia, joiden aikana on enemmänkin keskitytty jonkinlaiseen sosiaaliseen hekumointiin kuin minkäänlaisen sisällön tarjoamiseen tai selkeyttämiseen. Niiden paras anti onkin kontaktien luominen alan ihmisten välillä ja tutustuttaminen toisten työhön. Usein niitä kuitenkin koitetaan lanseerata jonkin osa-alueen osaamisen kehittämisen työkaluina, johon ne harvoin pystyvät.
Voisin summa summarum todeta, että hyvään oppimiskokemukseen liittyy jollain tavalla toteutuneina seuraavanlaisia asioita: opettaja materiaalin tarjoajana ja sen läpikäymisen promoottorina, opettajan opiskelijoille tarjoama tila ja tietty etäisyys, vapaus aikataulullisesti ja toimintatavallisesti toteuttaa opiskelu omalla tavallaan.
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Pedatehtävät syyskuu
Ensimmäiset esseet ovat nyt valmiit ja löytyvät linkitettyinä täältä pedasofi-blogista. Viimeisenä osana tehtävää on pohdiskella mitkä ovat sellaisia asioita, joiden oppiminen ja oivaltaminen olivat itselleni merkityksellismpiä, ja mitkä olivat sellaisia asioita tai kysymyksiä, joihin haluan syventyä tarkemmin opinnoissani.
En voi sanoa saaneeni mitään suuria oppimiselämyksiä lukemastani materiaalista. Suuri osa tiedosta oli aika tuttua asiatasolla, ehkä uusia tekijöitä ja teorioiden määritelmiä nousi esiin, mutta vastaavankaltaisia ajatuksia olin silti kohdannut aiemminkin.
Ehkä mielenkiintoisinta oli nähdä, että halpana pitämäni kasvatustieteenkin parissa esiintyy muille tieteen kentille tuttuja ajatuksia ja spekulointia. Se osaltaan rohkaisee etsimään syvempiä esityksiä niistä kasvatustieteen alalle sovellettuna. Ehkä se myös saa ajattelemaan mahdollisuutta löytää aiempaan osaamiseeni sopivia kokonaisuuksia. Niiden hahmottaminen onkin varmaan seuraava kasvatustieteellisen mielenkiintoni kohde.
En voi sanoa saaneeni mitään suuria oppimiselämyksiä lukemastani materiaalista. Suuri osa tiedosta oli aika tuttua asiatasolla, ehkä uusia tekijöitä ja teorioiden määritelmiä nousi esiin, mutta vastaavankaltaisia ajatuksia olin silti kohdannut aiemminkin.
Ehkä mielenkiintoisinta oli nähdä, että halpana pitämäni kasvatustieteenkin parissa esiintyy muille tieteen kentille tuttuja ajatuksia ja spekulointia. Se osaltaan rohkaisee etsimään syvempiä esityksiä niistä kasvatustieteen alalle sovellettuna. Ehkä se myös saa ajattelemaan mahdollisuutta löytää aiempaan osaamiseeni sopivia kokonaisuuksia. Niiden hahmottaminen onkin varmaan seuraava kasvatustieteellisen mielenkiintoni kohde.
perjantai 27. elokuuta 2010
Seminaari 1
Miten nämä Optiman hakemiston sisällöt suhteutuvat opinto-oppaan sisältöihin? Niissä on eroja, puuttuuko opinto-oppaasta jotain?
Seminaari 1
Oppimispiiri - spekulointia.
Ohjaavalta opettajalta tuli ajatus, että kun Timalista on niin monia osallistujia (4 + 2), olisi ehkä mahdollista sitoa suuri osa opinnoista johonkin talon kehittämisprojektiin. Opettaja kannusti keskustelemaan tästä asiasta ja miettimään oppimispiirjakoja vielä uudelleen.
Toisaalta MMV ja MJ voisivat tätä puolta toteuttaa keskenään ja näyttönä pedagogiikkaa suorittavien TA:n ja MV:n kanssa.
Ohjaava opettaja mainitsi nimenomaan pk-yrityksiin menemisen ja siellä jonkinlaisissa ryhmissä toteutettavan koulutuksen, pedagoginen näkökulma on kaikessa tietenkin oltava selvillä. Sosiaalisen median välineiden hyödyntäminen voisi opettajan mielestä näytellä keskeistä roolia tässä.
Ohjaavalta opettajalta tuli ajatus, että kun Timalista on niin monia osallistujia (4 + 2), olisi ehkä mahdollista sitoa suuri osa opinnoista johonkin talon kehittämisprojektiin. Opettaja kannusti keskustelemaan tästä asiasta ja miettimään oppimispiirjakoja vielä uudelleen.
Toisaalta MMV ja MJ voisivat tätä puolta toteuttaa keskenään ja näyttönä pedagogiikkaa suorittavien TA:n ja MV:n kanssa.
Ohjaava opettaja mainitsi nimenomaan pk-yrityksiin menemisen ja siellä jonkinlaisissa ryhmissä toteutettavan koulutuksen, pedagoginen näkökulma on kaikessa tietenkin oltava selvillä. Sosiaalisen median välineiden hyödyntäminen voisi opettajan mielestä näytellä keskeistä roolia tässä.
Seminaari 1
Opintosihteerit 040 351 5261 Marika Leinonen ja 040 5593 810 Sirpa Mölsä.
- opintoreksiteriotteet
- todistuksen hakeminen
- salasanat
Opintojen ohjaaja 040 752 5358 Katariina Jouhiaho.
- opintojen etenemisen tukeminen
- opintojen hyväksiluku ( Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op, Koulutus ja yhteiskunta 5 op, Kasvatus ja kehityspsykologia 5 op, Opettajan toimintaympäristö 5 op) - enitään 5 vuotta vanhat - 1 ov on 1,5 op.
- poissaolot
Myös muita palveluita. Lisätietoa Optimassa.
13.9.2010 alkaen ilmoittautuminen ASIO:ssa ja päättyen kuusi viikkoa ennen opintojakson alkua. Otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksojen sisällöt ja verkkototeutukset ilmoitetaan opintosivuilla aokk.jamk.fi ja Optimassa elokuussa 2010.
13.9.2010 alkaen ilmoittautuminen ASIO:ssa ja päättyen kuusi viikkoa ennen opintojakson alkua. Otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksojen sisällöt ja verkkototeutukset ilmoitetaan opintosivuilla aokk.jamk.fi ja Optimassa elokuussa 2010.
torstai 26. elokuuta 2010
Seminaari 1
seminaarin 2. päivä
Oppimispiirit
3 - 5 henkilöä, valitsee työvälineet (Optima, Ning, facebook, Skype, Messenger, etc.). Seminaarien oppimispiiri on pysyvä, mutta osioihin voi silti liittyä erillisiä oppmispiirejä.
Peruste: opintojen etenemissuunnitelma, alueellinen/fyysinen läheisyys, ryhmän monipuolisuus. Ritvan ja Seijan ryhmät muodostetaan tietyistä ihmisistä. Timalilaiset kuuluvat Ritvan ohjaukseen.
Valittu piiri: Matias, Kaisa, MikkoMV. Nimi: Pedasofit.
Oppimistehtävien työstäminen.
Oppimispiirit
3 - 5 henkilöä, valitsee työvälineet (Optima, Ning, facebook, Skype, Messenger, etc.). Seminaarien oppimispiiri on pysyvä, mutta osioihin voi silti liittyä erillisiä oppmispiirejä.
Peruste: opintojen etenemissuunnitelma, alueellinen/fyysinen läheisyys, ryhmän monipuolisuus. Ritvan ja Seijan ryhmät muodostetaan tietyistä ihmisistä. Timalilaiset kuuluvat Ritvan ohjaukseen.
Valittu piiri: Matias, Kaisa, MikkoMV. Nimi: Pedasofit.
Oppimistehtävien työstäminen.
Seminaari 1
Opettajan työn muutos
Tulevaisuus, yhteiskunnan vaikutus.
Harjoitus
Millaista osaamista opettaja tarvitsee vuonna 2015?
Tulevaisuus, yhteiskunnan vaikutus.
Harjoitus
Millaista osaamista opettaja tarvitsee vuonna 2015?
- Ammatillinen osaaminen osaltaan muuttuu nopeammin. Alan tiedon päivittäminen tulee olemaan jatkuvaa. Toisaalta opettajan tiedon pienuus tulee läpinäkyvämmäksi, koska web tarjoaa mahdollisuuden taustatiedon ja lisätiedon hakuun.
- Opitaan ryhmissä ja hankitaan tietoa itse, jolloin opettajan ohjauksellinen rooli korostuu. Toisaalta varsinaisen faktatiedon muistamisen arvostaminen voi uudelleen lisääntyä.
- Kansainvälisyys lisääntyy. Opiskelija-aines alkaa olla monikulttuurisempaa.
- Moniammatillisuus on työelämän vaatimus. Verkostoituminen on edellytys. Prosessiosaaminen ja projektityö valtaavat alaa, mutta ehkä perustehtävän hoitaminen saavat ehkä sen ja opetuksen enemmän eriytymään.
- Moraali ja kasvattaminen voivat olla nousussa olevia taitoja, tai harvinaiset kädentaidot.
Seminaari 1
Oppimispiirit
Keskustelujen käyminen ja merkitysten hakeminen ryhmässä. Toinen tehtävä on tehostaa oppimista, vaikka onkin niitä, jotka haluavat toimia yksin.
Määrittyykö paikkakunnan vai alan perusteella, mikä on mielekäs tapa.
Toimivat verkossa, lähityönä. Pelisäännöt ja kokoontumiset sovitaan tapauksittain. Päämäärät voivat olla piirikohtaisesti yhteiset. Tulos ratkaisee kouluttajien kannalta. Yksin työskentelevästä opettajasta pyritään eroon.
Tunnistaminen
Hyväksilukeminen on johtava käsite.
Alakäsite korvaaminen, aiemmat opinnot. Ei katsota paperin taakse, vaan hyväksytään laajasti vanhat opinnot.
Alakäsite sisällyttää, vapaasti valittavat opinnot. Jos muita sopivia kokonaisuuksia. Ihmiset laajentavat osaamistaan haluamaansa suuntaan ja tämä tukee sitä. Idea on, että olisivat aika tuoreita opintoja.
Alakäsite tunnistaminen, osaamisen osoittaminen ilman aikamääriä ja vastaavia kunhan osaaminen on validia. Siksi voi olla lähtöisin vaikka harrastuksista.
Kaksi periaatetta.
Ovat opiskelijan oikeus, ei velvollisuus.
Oppilaitos päättää mitä voi hyväksilukea ja millä tavalla. Koko tutkintoa ei voi näin saada, jonkun verran yli puolet voi Jamkissa saada. Hopsia ja opetusharjoittelua ei voi saada hyväksilukuina.
Opetusharjoittelukin voi olla näytönomainen (S5? tai Norssin pedaval). Tausta-asiat, oppimisprosessin eteneminen tavoitteita ajatellen, tulokset.
Tästä on hyötyä raamisuunnitelmaa laatiessa.
Keskustelujen käyminen ja merkitysten hakeminen ryhmässä. Toinen tehtävä on tehostaa oppimista, vaikka onkin niitä, jotka haluavat toimia yksin.
Määrittyykö paikkakunnan vai alan perusteella, mikä on mielekäs tapa.
Toimivat verkossa, lähityönä. Pelisäännöt ja kokoontumiset sovitaan tapauksittain. Päämäärät voivat olla piirikohtaisesti yhteiset. Tulos ratkaisee kouluttajien kannalta. Yksin työskentelevästä opettajasta pyritään eroon.
Tunnistaminen
Hyväksilukeminen on johtava käsite.
Alakäsite korvaaminen, aiemmat opinnot. Ei katsota paperin taakse, vaan hyväksytään laajasti vanhat opinnot.
Alakäsite sisällyttää, vapaasti valittavat opinnot. Jos muita sopivia kokonaisuuksia. Ihmiset laajentavat osaamistaan haluamaansa suuntaan ja tämä tukee sitä. Idea on, että olisivat aika tuoreita opintoja.
Alakäsite tunnistaminen, osaamisen osoittaminen ilman aikamääriä ja vastaavia kunhan osaaminen on validia. Siksi voi olla lähtöisin vaikka harrastuksista.
Kaksi periaatetta.
Ovat opiskelijan oikeus, ei velvollisuus.
Oppilaitos päättää mitä voi hyväksilukea ja millä tavalla. Koko tutkintoa ei voi näin saada, jonkun verran yli puolet voi Jamkissa saada. Hopsia ja opetusharjoittelua ei voi saada hyväksilukuina.
Opetusharjoittelukin voi olla näytönomainen (S5? tai Norssin pedaval). Tausta-asiat, oppimisprosessin eteneminen tavoitteita ajatellen, tulokset.
Tästä on hyötyä raamisuunnitelmaa laatiessa.
Seminaari 1
Ensimmäinen lähitapaaminen.
60 op kokonaisuus. Osa-aikaisesti, monimuotoisesti. Opinto-oikeus 3 vuotta.
60 op kokonaisuus. Osa-aikaisesti, monimuotoisesti. Opinto-oikeus 3 vuotta.
torstai 19. elokuuta 2010
Osaamisalueiden osien suoritusten seuraaminen
Helpottaakseni sen seuraamista, missä ollaan menossa, luon vielä jokaiselle osaamisalueelle oman välilehtensä tähän blogiin. Keksin niihin jonkin tavan tilastoida ja seurata mitä on tehty ja mitä ei.
Seuraavaksi sitten HOPS
Varsinaisen HOPSin kirjoittaminen on nyt seuraava työvaihe. Sitten lähipäivät ja suunnitelmat kollegoiden kanssa. Päiväkirjaa ylläpidän jatkuvasti opintojen ajan.
HOPSin voisi toteuttaa verkkoratkaisuna joko Googledocsiin, joka olisi aika hyvä vaihtoehto. Sen voisi myös yhdistää tähän blogiin linkillä. Muita mahdollisuuksia ovat Googlegroups ja Wikispaces.
HOPSille on kuitenkin hyvä varata helposti jaettava ja tulostettava alusta, joka mahdollistaa muokkauksen ja jopa kommentoinnin. Luultavasti valinta on tuo Googledocs.
Opiskelijan oppaasta s. 17 alkaen löytyy ohjeita tuon toteuttamiseen.
HOPSin voisi toteuttaa verkkoratkaisuna joko Googledocsiin, joka olisi aika hyvä vaihtoehto. Sen voisi myös yhdistää tähän blogiin linkillä. Muita mahdollisuuksia ovat Googlegroups ja Wikispaces.
HOPSille on kuitenkin hyvä varata helposti jaettava ja tulostettava alusta, joka mahdollistaa muokkauksen ja jopa kommentoinnin. Luultavasti valinta on tuo Googledocs.
Opiskelijan oppaasta s. 17 alkaen löytyy ohjeita tuon toteuttamiseen.
Opintojen suunnittelua - opintojen ulkopuolella
Aikatauluihin vaikuttaa tietenkin keskeisesti kaikki mitä on tehtävä, joten tässä pitäisi vähän hahmotella työkuvioitaan vuosille 2010 - 2012. Työaika tietenkin on täysi, mutta johtuen opinnoista tulevista poikkeamista on varattava aikaa myös työn 'takaisintekemiseen'. Lisäksi työaikana tuntuva paine vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä pystyy tekemään opintojen suhteen muuna aikana.
Syksyllä 2010 on meneillään kaksi hanketta, joissa olen koordinaattorina. AmmattiWikiä voi jossain määrin liittää näihin opintoihin, mutta siihen on varattava vuoden loppuun asti ainakin 1 päivä viikossa. Toinen hanke Osake vie koordinaattorin osalta niinikään 1 päivän viikossa ja tämän jatkuu aina syksyyn 2011 asti. Myös tästä hankkeesta lienee hyötyä opintoihin, koska se keskittyy työelämäyhteyksiin, joita opinnoissa sivutaan juuri tuossa talvella. Lisäksi syksyllä 2010 olen hankkeessa myös kouluttajana, joten tarvitsen siihen noin 1 päivän viikossa. Tilanne siis vähän kevenee vuoden 2011 alkuun ja se onkin hyvä, koska verkko-opintojen paine on siinä kohtaa suurimmillaan ja on hyvä, jos työssä on vähemmän paineita.
Loppuvuodesta alkaa Suomen kieltä verkkoon -hanke, jossa jälleen toimin koordinaattorina. Työmäärä ei liene yhtä suuri kuin kahdessa muussa mainitussa hankkeessa, mutta kevättä suunnitellessa tämänkin huomioiminen on tärkeää. Luultavasti 1 päivä kuukaudessa on tähän varattava.
Loppu työaika on sitten erilaisia koulutuksia. Kevääseen 2011 olisi pyrittävä varaamaan mahdollisimman paljon vanhoihin materiaalehin perustuvia koulutuksia, koska siinä on kaikkein vähiten aikaa ylimääräiselle työlle. Viestintäkoulutukset ja pienet yrityskoulutukset sopivat tuohon, mutta ei esimerkiksi iso vastuu koto-koulutukista. Syksyyn on jo sovittu joitain pieniä koulutuksia ja viesintäkoulutusvastuita, mutta lisää suunnitellessa on hyvä ottaa huomioon myös opiskeluun varattava energia.
Syksyllä 2010 on meneillään kaksi hanketta, joissa olen koordinaattorina. AmmattiWikiä voi jossain määrin liittää näihin opintoihin, mutta siihen on varattava vuoden loppuun asti ainakin 1 päivä viikossa. Toinen hanke Osake vie koordinaattorin osalta niinikään 1 päivän viikossa ja tämän jatkuu aina syksyyn 2011 asti. Myös tästä hankkeesta lienee hyötyä opintoihin, koska se keskittyy työelämäyhteyksiin, joita opinnoissa sivutaan juuri tuossa talvella. Lisäksi syksyllä 2010 olen hankkeessa myös kouluttajana, joten tarvitsen siihen noin 1 päivän viikossa. Tilanne siis vähän kevenee vuoden 2011 alkuun ja se onkin hyvä, koska verkko-opintojen paine on siinä kohtaa suurimmillaan ja on hyvä, jos työssä on vähemmän paineita.
Loppuvuodesta alkaa Suomen kieltä verkkoon -hanke, jossa jälleen toimin koordinaattorina. Työmäärä ei liene yhtä suuri kuin kahdessa muussa mainitussa hankkeessa, mutta kevättä suunnitellessa tämänkin huomioiminen on tärkeää. Luultavasti 1 päivä kuukaudessa on tähän varattava.
Loppu työaika on sitten erilaisia koulutuksia. Kevääseen 2011 olisi pyrittävä varaamaan mahdollisimman paljon vanhoihin materiaalehin perustuvia koulutuksia, koska siinä on kaikkein vähiten aikaa ylimääräiselle työlle. Viestintäkoulutukset ja pienet yrityskoulutukset sopivat tuohon, mutta ei esimerkiksi iso vastuu koto-koulutukista. Syksyyn on jo sovittu joitain pieniä koulutuksia ja viesintäkoulutusvastuita, mutta lisää suunnitellessa on hyvä ottaa huomioon myös opiskeluun varattava energia.
Opintojen suunnittelua - oppimisen ohjaamisen osaamisalue
Viimeinen kokonaisuus vaikuttaa ensi silmäyksellä helpoimmalta toteutukseltaan, mutta se onnistuu hämäämään siinä. Varsinkin opetusharjoittelu pitää sisällään yllättävän paljon työläitä elementtejä, joista onneksi osa on sellaisia, että niiden yhdistäminen omaan työhön lienee jotakuinkin helposti mahdollista. Aikataulullisesti ne näyttävät lankeavan eri puolille vuotta 2011 eli osittain päällekkäin edellisen osaamisalueen verkkotehtävien kanssa. Sinällään se vaikuttaa hämmentävältä, koska ainakin nimellisesti aikaa piti olla vuoden 2012 loppuun asti ja nyt sinne ulottuu vain opetusharjoittelu ja portfoliotyöskentely. Näin ollen viimeinen puoli vuotta onkin sitten varattu noille halusinpa sitä itse tai en.
KASVATUS- JA KEHITYSPSYKOLOGIA 5 op on verkko-opintoja ja sellaisena se sijoittuu järjestyksessä edellisten valmistuvien verkkotehtävien perään. Aikaa ei ole tässä vaiheessa mahdollista tarkentaa ja kevät 2011 tullee olemaan aika kiireinen. Tämän deadline on kuitenkin jo 31.1.2011 eli siihen on alettava orientoitua jo vuoden 2010 loppupuolella.
OPPIMINEN, OHJAUS JA ARVIOINTI 8 op on suoritettava ennen 31.3.2011 ja se sisältää laajalti opintopiirityöskentelyä. Tuota on alettava miettiä ja aikatauluttaa jo 2010 loppuvuodesta ja luotava sille jopa oma erillinen toteutussuunnitelmansa. Tehtävät ovat osittain itsenäisiä (kuvauksen kirjoittaminen ja itsearviointi) ja osittain opintopiirin yhteisiä (2 erillistä esityskokonaisuutta ja vertaisarviointi).
Viimeisenä, muttei suinkaan vähimpänä, ehkä jossain määrin jopa päin vastoin, on OPETUSHARJOITTELU 10 op. Se jaksottuu 2 eri osaan, joista ensimmäinen on esseeseen ja raporttiin painottuva ja toinen on neljästä eri tehtävästä koostuva (raamisuunnitelma, tuntisuunnitelmat, arviointi sekä muiden arviointi). Omaa itseä tulee arvioimaan muita (3) ja lisäksi koulun edustaja (1 - 2 kertaa) ja itse on arvioitava muita 3 kertaa. Pieniä rutiinitöitä, joihin järjestelyineen hujahtaa yllättävänkin paljon aikaa. Tämä kaikki on syksyn 2011 osalla, onneksi sinne ei jää muuta. Aikatauluja on luotava viimeistään heti lomien jälkeen.
Tästä 23 op yhteensä eli koko opinnoista 60 op.
KASVATUS- JA KEHITYSPSYKOLOGIA 5 op on verkko-opintoja ja sellaisena se sijoittuu järjestyksessä edellisten valmistuvien verkkotehtävien perään. Aikaa ei ole tässä vaiheessa mahdollista tarkentaa ja kevät 2011 tullee olemaan aika kiireinen. Tämän deadline on kuitenkin jo 31.1.2011 eli siihen on alettava orientoitua jo vuoden 2010 loppupuolella.
OPPIMINEN, OHJAUS JA ARVIOINTI 8 op on suoritettava ennen 31.3.2011 ja se sisältää laajalti opintopiirityöskentelyä. Tuota on alettava miettiä ja aikatauluttaa jo 2010 loppuvuodesta ja luotava sille jopa oma erillinen toteutussuunnitelmansa. Tehtävät ovat osittain itsenäisiä (kuvauksen kirjoittaminen ja itsearviointi) ja osittain opintopiirin yhteisiä (2 erillistä esityskokonaisuutta ja vertaisarviointi).
Viimeisenä, muttei suinkaan vähimpänä, ehkä jossain määrin jopa päin vastoin, on OPETUSHARJOITTELU 10 op. Se jaksottuu 2 eri osaan, joista ensimmäinen on esseeseen ja raporttiin painottuva ja toinen on neljästä eri tehtävästä koostuva (raamisuunnitelma, tuntisuunnitelmat, arviointi sekä muiden arviointi). Omaa itseä tulee arvioimaan muita (3) ja lisäksi koulun edustaja (1 - 2 kertaa) ja itse on arvioitava muita 3 kertaa. Pieniä rutiinitöitä, joihin järjestelyineen hujahtaa yllättävänkin paljon aikaa. Tämä kaikki on syksyn 2011 osalla, onneksi sinne ei jää muuta. Aikatauluja on luotava viimeistään heti lomien jälkeen.
Tästä 23 op yhteensä eli koko opinnoista 60 op.
Opintojen suunnittelua - toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Toinen osaamisalue on suorittamistavaltaan enemmän verkkopainotteinen eikä sen tarkempi suunnittelu tässä vaiheessa ole mahdollista johtuen alueiden aukeamisaikatauluista Optimassa. Joka tapauksessa deadlinet on nähtävissäja ensimmäinen osa, joka on saatava pois jaloista on TYÖELÄMÄ, YRITTÄJYYS JA OSAAMISEN MUUTOS 6 op, jonka takaraja on 30.4.2011. Tehtävät lienevät verkossa ja niihin siirryn heti ensimmäisen osaamisalueen tehtävien tultua valmiiksi siinä määrin kuin ne milloinkin on mahdollista loppuunsaattaa.
Muiden osien takaraja on sama eli 30.11.2011 ja ne suorittanen järjestyksessä sitä mukaa kuin saan tehdyksi edelliset. Suoritustavasta vähän tietenkin riippuu aikataulu.
Osa KOULUTUS JA YHTEISKUNTA 5 op on verkkotehtäviä ja sen otan työn alle ensimmäisenä. Tässä kohtaa tulkoon selvitettyä miten aion aikatauluttaa näitä itsenäisiä töitäni. Johtuen työkiireistä ja joustamattomuudesta siinä suhteessa tulen ottamaan näitä työn alle aina sellaisissa väleissä, kun aikaa on. Etukäteen on kutakuinkin mahdotonta aikatauluttaa edes viikon tarkkuudella milloin mitäkin tulee tehtyä. Itseni tuntien kaikki tullee jäämään suhteellisen viime tippaan ja tulee siinä tehtyä nopeassa tahdissa isoina kokonaisuuksina, koska sellainen sopii oppimistapoihin parhaiten. Asioiden katkominen haittaa oppimista ja aiheuttaa turhan työn ja viivästymisen lisäksi stressiä ja syö erittäin tehokkaasti motivaatiota. Vastuut, joita minulla on työn ulkopuolella ovat myös tiukasti rajaamassa tähän jäävää aikaa ja määrittelemässä missä raossa minkäkin teen. Ainoastaan oppimispiirin tehtävien ja muiden reaktiota vaativien tehtävien suhteen tulen neuvottelemaan aikatauluista sopivassa määrin etukäteen.
OPETTAJAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5 op toteutetaan verkon lisäksi oppimispiirissä ja sen suhteen onkin mahdollisimman alkuvaiheessa neuvoteltava todennäköisesti omaan piiriini kuuluvien kollegoideni kanssa. Pyrin ottamaan asiain puheeksi jo ollessamme tekemisissä ensimmäisen seminaari merkeissä.
TUTKIVA JA KEHITTYVÄ OPETTAJUUS 6 op on kirjoitustehtävä: 2 500 sanan artikkeli aiheesta. Sille oli tarjolla vaihtoehtoisia tehtäviä, mutta näkisin tämän suoritustavan itsenäisen aikatauluttamisen vuoksi olevan minulle huomattavasti sopivampi, ja sitäpaitsi tehtävä vaikutti jo heti alussa mielenkiintoiselta. Lisäksi minua kiehtoo mahdollisuus tässäkin olla tuomassa mukaan verkon hyödyntämistä toimintaympäristönä ja nimenomaan sosiaalisen median, ei niinkään oppilaitoksen oman suljetun ympäristön, jonka hyöty jää marginaaliseksi laajemmin ajatellen.
Tästä 22 op yhteensä.
Muiden osien takaraja on sama eli 30.11.2011 ja ne suorittanen järjestyksessä sitä mukaa kuin saan tehdyksi edelliset. Suoritustavasta vähän tietenkin riippuu aikataulu.
Osa KOULUTUS JA YHTEISKUNTA 5 op on verkkotehtäviä ja sen otan työn alle ensimmäisenä. Tässä kohtaa tulkoon selvitettyä miten aion aikatauluttaa näitä itsenäisiä töitäni. Johtuen työkiireistä ja joustamattomuudesta siinä suhteessa tulen ottamaan näitä työn alle aina sellaisissa väleissä, kun aikaa on. Etukäteen on kutakuinkin mahdotonta aikatauluttaa edes viikon tarkkuudella milloin mitäkin tulee tehtyä. Itseni tuntien kaikki tullee jäämään suhteellisen viime tippaan ja tulee siinä tehtyä nopeassa tahdissa isoina kokonaisuuksina, koska sellainen sopii oppimistapoihin parhaiten. Asioiden katkominen haittaa oppimista ja aiheuttaa turhan työn ja viivästymisen lisäksi stressiä ja syö erittäin tehokkaasti motivaatiota. Vastuut, joita minulla on työn ulkopuolella ovat myös tiukasti rajaamassa tähän jäävää aikaa ja määrittelemässä missä raossa minkäkin teen. Ainoastaan oppimispiirin tehtävien ja muiden reaktiota vaativien tehtävien suhteen tulen neuvottelemaan aikatauluista sopivassa määrin etukäteen.
OPETTAJAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5 op toteutetaan verkon lisäksi oppimispiirissä ja sen suhteen onkin mahdollisimman alkuvaiheessa neuvoteltava todennäköisesti omaan piiriini kuuluvien kollegoideni kanssa. Pyrin ottamaan asiain puheeksi jo ollessamme tekemisissä ensimmäisen seminaari merkeissä.
TUTKIVA JA KEHITTYVÄ OPETTAJUUS 6 op on kirjoitustehtävä: 2 500 sanan artikkeli aiheesta. Sille oli tarjolla vaihtoehtoisia tehtäviä, mutta näkisin tämän suoritustavan itsenäisen aikatauluttamisen vuoksi olevan minulle huomattavasti sopivampi, ja sitäpaitsi tehtävä vaikutti jo heti alussa mielenkiintoiselta. Lisäksi minua kiehtoo mahdollisuus tässäkin olla tuomassa mukaan verkon hyödyntämistä toimintaympäristönä ja nimenomaan sosiaalisen median, ei niinkään oppilaitoksen oman suljetun ympäristön, jonka hyöty jää marginaaliseksi laajemmin ajatellen.
Tästä 22 op yhteensä.
Opintojen suunnittelua - jatkuvan oppimisen osaamisalue
Tulihan sitten käytyä opiskelijan opas läpi. Ei tiedossa mitään suunnattomia työmääriä, mutta ei laiskotteluakaan. Joihinkin kohtiin on sovitettavissa aiemmin verkossa ja Opekossa suorittamiani opintoja, ehkä jotain muitakin. Luulisin minimissään 5 op. löytyvän vanhastaan ja sen saa sopimaan JATKUVAN OPPIMISEN OSAAMISALUEEN kohtaan VALINNAISET OPINNOT 5 op.
PORTFOLIOTYÖSKENTELY 5 op sisältää 4 osaa (hops, jota voinee toteuttaa blogissa tai wikissä; oppimispäiväkirja, joka syntyy tässä; kokoava itsearviointi, jonka liittänen edellisten loppuun; sekä varsinainen portfolion kokoaminen, josta kysyttävä missä määrin voi toteuttaa sähköisesti). Tähän työskentelyyn on varattu aikaa opintojen loppuun eli vuoden 2012 loppuun asti.
5 op:n ORIENTOITUMINEN KASVATUSTIETEESEEN suoritus tapahtuu 4 kpl noin 2 sivun esseitä kirjoittamalla (voisikohan niitäkin toteuttaa webissä) sekä loppuun arvioimalla.
Tässä olisikin ensimmäisen kokonaisuuden osalta suunnitelma. Aikarajat koskevat noita esseitä, jotka on palautettava 30.9.2010 mennessä, muun osalta on aikaa 2010 loppuun. Joskin lienee hyvä mahdollisimman pian kysyä noiden 5 op:n korvaamista edeltävillä opinnoilla, koska silloin pääsisin mahdollisimman sujuvasti etenemään seuraavaan kokonaisuuteen ilman, että mitään jäisi roikkumaan erikseen.
TÄSTÄ 15 OP
PORTFOLIOTYÖSKENTELY 5 op sisältää 4 osaa (hops, jota voinee toteuttaa blogissa tai wikissä; oppimispäiväkirja, joka syntyy tässä; kokoava itsearviointi, jonka liittänen edellisten loppuun; sekä varsinainen portfolion kokoaminen, josta kysyttävä missä määrin voi toteuttaa sähköisesti). Tähän työskentelyyn on varattu aikaa opintojen loppuun eli vuoden 2012 loppuun asti.
5 op:n ORIENTOITUMINEN KASVATUSTIETEESEEN suoritus tapahtuu 4 kpl noin 2 sivun esseitä kirjoittamalla (voisikohan niitäkin toteuttaa webissä) sekä loppuun arvioimalla.
Tässä olisikin ensimmäisen kokonaisuuden osalta suunnitelma. Aikarajat koskevat noita esseitä, jotka on palautettava 30.9.2010 mennessä, muun osalta on aikaa 2010 loppuun. Joskin lienee hyvä mahdollisimman pian kysyä noiden 5 op:n korvaamista edeltävillä opinnoilla, koska silloin pääsisin mahdollisimman sujuvasti etenemään seuraavaan kokonaisuuteen ilman, että mitään jäisi roikkumaan erikseen.
TÄSTÄ 15 OP
Pedagogiikka ei ole alaani
Opinnot aikuisopettajaksi pätevöitymiseen alkavat ennakkoluulojen vallitessa. Kasvatustiede ei ole tiede, ainakaan niiltä osin kuin se kohtaa suurinta osaa erilaisia perustavaa laatua olevan opetuksen opettajia. Se on leikki, jota sanotaan tieteeksi. Hyvää lienee se, että oppimisen eri ulottuvuuksien kattamiseksi ja sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössään purjehtivan ihmisen oppimisideaalien edes jonkinlaiseksi seuraamiseksi, sen on oltava muuttuva, leikinomainen ja ennakkoluuloton. Samalla sen pitäisi tieteenä täyttää ne raamit, joista substanssi rakentuu ilman, että se säikyttää luotaan kaikkea muuta kuin ajattelultaan tieteelliset opettajiksi aikovat keskiluokkaiset laumasielut, jotka elämässään lähinnä etsivät auktoriteettien seuraamisen mukanaantuomaa sosiaalista arvonnousua. No, tästä se kuitenkin lähtee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)












