MMV:n ammatillisen opettajankoulutuksen oppimispäiväkirja, portfolio ja HOPS.
Blogisivuilla on myös oppimispiirin kommentteja.
Huomatkaa katsoa sivun alareunasta ovatko vanhemmat merkinnät eri sivulla.
Pilvestä valitsemalla voi suodattaa merkinnät.
perjantai 8. lokakuuta 2010
Kerran viikossa Optimaan
Katso esimerkiksi keskustelualueet.
Opetusharjoittelu
Opetuskokonaisuus 2 - 3 ov tai 3 - 5 op opiskelijan työtä. Voi tehdä kahdessa eri osassa.
Noin 80 tuntia opiskelijan työtä.
Koulutyötä, etätyötä, työpaikalla ohjausta.
---
Raamisuunnitelma koko paketista. Ohje löytyy käsikirjasta.
Sopii kahteenkin pakettiin. Pitää olla omalla ohjaajalla noin viikkoa ennen opetusharjoittelun alkamista. Se pitää myös laittaa Optimaan, jotta vertaisarvioijat näkevät mitä ovat tulossa seuraamaan. Osaaminen, sisällöt, aikataulut, oppimisprosessi. Oppimisprosessin jäsentäminen on tärkeä alue, koska se on vaikea. Sovella perusjäsennyksiä (opiskelijan orientaatio yms.). Menetelmät, joita opettaja käyttää ja mitä materiaaleja. Missä opetus tapahtuu ja miksi sellaisessa tilassa?
Tilannekohtaiset suunnitelmat.
Vertaisarvioijien tai ohjaajan seuraamista päivistä pitää olla lomakkeella tieto tilannekohtaisesta suunnitelmasta.
OPH 1 ja OPH 2, tuossa järjestyksessä.
Noin 80 tuntia opiskelijan työtä.
Koulutyötä, etätyötä, työpaikalla ohjausta.
---
Raamisuunnitelma koko paketista. Ohje löytyy käsikirjasta.
Sopii kahteenkin pakettiin. Pitää olla omalla ohjaajalla noin viikkoa ennen opetusharjoittelun alkamista. Se pitää myös laittaa Optimaan, jotta vertaisarvioijat näkevät mitä ovat tulossa seuraamaan. Osaaminen, sisällöt, aikataulut, oppimisprosessi. Oppimisprosessin jäsentäminen on tärkeä alue, koska se on vaikea. Sovella perusjäsennyksiä (opiskelijan orientaatio yms.). Menetelmät, joita opettaja käyttää ja mitä materiaaleja. Missä opetus tapahtuu ja miksi sellaisessa tilassa?
Tilannekohtaiset suunnitelmat.
Vertaisarvioijien tai ohjaajan seuraamista päivistä pitää olla lomakkeella tieto tilannekohtaisesta suunnitelmasta.
OPH 1 ja OPH 2, tuossa järjestyksessä.
Oppimiskäsitys ja tutkimusmatka -tehtävä
Opettajan osaamisen maailma. Oppiminen, reflektio, metakognitio, oppimiskäsitys.
Mitä on tieto, ihminen, opettaja, oppija, millaisia ovat roolit... Käyttöteoria on opetusfilosofiaa, se rakennetaan itselle opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten maailmaan, mutta käytäntö voi olla jotain muuta, erilainen toteutus.
Yhdistyminen eri oppimisteorioihin, yksi ei todennäköisesti riitä, mutta tässä tehtävässä pitäisi valita, että tutustumme tietystä näkökulmasta. Ei kirjoiteta teorioiden juttuja uudelleen copypastella uudelleen, vaan valitaan rajaus ja näkökulma. Tietty osakokonaisuus tietyn teorian kannalta, dialogia ja tarkkailua eri roolien kannalta (opettaja, oppilas).
Ontologia, käsitys ihmisestä. Epistemologia, käsitys tiedosta. Axologia, käsitys arvoista. Opettajan arvopohja ja ihmiskäsitys. Miten oppiminen tapahtuu?
Ammattitaitokysymyksenä teorian ja käytännön välinen suhde.
Oppimaan oppiminen ja metakognitio ovat konstruktivismin myötä nousseita käsityksiä. Itsereflektio on merkittävää metakognition kannalta. Merkityssuhteiden tarkastelua ja omien kokemusten ja oman ajattelun tutkimista.
Didaktiset ratkaisut eli pedagogiikka ohjaavat työtä.
Osaamista voidaan kehittää ja tukea myös organisaatioiden sisällä. Silloin toiminnoilla on erityislaatuinen viitekehys ja raami. Sopivan työkalun valitseminen tuon kehyksen erityispiirteisiin.
Humanistinen ihmiskäsitys. Muut ihmiskäsitykset. Behaviouristinen oppimiskäsitys. Kognitivistinen oppimiskäsitys. Niiden alla olevat paradigmat (behaviouristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen, kokemuksellinen).
Essee vs. 'luova tapa'.
Mitä on tieto, ihminen, opettaja, oppija, millaisia ovat roolit... Käyttöteoria on opetusfilosofiaa, se rakennetaan itselle opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten maailmaan, mutta käytäntö voi olla jotain muuta, erilainen toteutus.
Yhdistyminen eri oppimisteorioihin, yksi ei todennäköisesti riitä, mutta tässä tehtävässä pitäisi valita, että tutustumme tietystä näkökulmasta. Ei kirjoiteta teorioiden juttuja uudelleen copypastella uudelleen, vaan valitaan rajaus ja näkökulma. Tietty osakokonaisuus tietyn teorian kannalta, dialogia ja tarkkailua eri roolien kannalta (opettaja, oppilas).
Ontologia, käsitys ihmisestä. Epistemologia, käsitys tiedosta. Axologia, käsitys arvoista. Opettajan arvopohja ja ihmiskäsitys. Miten oppiminen tapahtuu?
Ammattitaitokysymyksenä teorian ja käytännön välinen suhde.
Oppimaan oppiminen ja metakognitio ovat konstruktivismin myötä nousseita käsityksiä. Itsereflektio on merkittävää metakognition kannalta. Merkityssuhteiden tarkastelua ja omien kokemusten ja oman ajattelun tutkimista.
Didaktiset ratkaisut eli pedagogiikka ohjaavat työtä.
Osaamista voidaan kehittää ja tukea myös organisaatioiden sisällä. Silloin toiminnoilla on erityislaatuinen viitekehys ja raami. Sopivan työkalun valitseminen tuon kehyksen erityispiirteisiin.
Humanistinen ihmiskäsitys. Muut ihmiskäsitykset. Behaviouristinen oppimiskäsitys. Kognitivistinen oppimiskäsitys. Niiden alla olevat paradigmat (behaviouristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen, kokemuksellinen).
Essee vs. 'luova tapa'.
Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos
Globaalit muutostrendit. Yhteiskunnan muutos. Työelämän muutos. Työn muutos. Ammattitaidon ja osaamisen tai asiantuntijuuden muutos. Osaamisvaatimukset.
Miten nämä suhtautuvat toisiinsa? Kumpaan suuntaan lähestytään?
Jäsentäkää oman alanne osaamista ja kuvatkaa osaamisalueita. Etsikää perusteita osaamisen uusille elementeille työn muutoksen kautta.
Anneli Leppänen on kuvannut toimittajan työtä.
Katso s. 27 oppaassa.
Miten nämä suhtautuvat toisiinsa? Kumpaan suuntaan lähestytään?
Jäsentäkää oman alanne osaamista ja kuvatkaa osaamisalueita. Etsikää perusteita osaamisen uusille elementeille työn muutoksen kautta.
Anneli Leppänen on kuvannut toimittajan työtä.
Katso s. 27 oppaassa.
torstai 7. lokakuuta 2010
Mieleenpalauttamismatka
Mieleenpalauttamismatka aikaisempiin oppimiskokemuksiin. Oppimistaitoni alkoivat hahmottua joskus yläasteen aikana, jonka jälkeen keskeisin muutos on varmaan ollut yliopisto-opintojen tuoma tieteellinen lähestymistapa. Yläasteella kuitenkin alkoi hahmottua, että voin tehdä asiat omalla tavallani ja se tapa on tehokkaampi kuin koulujen ja opettajien suosima.
Yläasteella jo alkoi myös hahmottua tarve harjoittaa valintaa niin opiskeltavan materiaalin kuin sen lähestymistavankin suhteen. Se heijastui koulu- ja lukioaikana persoonallisina valintoina paanostuksessa eri oppiaineisiin. Esimerkiksi historian lukioaikaiset arvosanat vaihtelevat neljän ja kymmenen välillä kattaen kaikki numerot siinä välillä. Senkaltainen leikkisyys toi mielenkiintoa aineeseen, jota muuten en kokenut niin mielenkiintoiseksi.
Yliopistolla opintojen mielenkiintoisuus oli palkitsevaa ja itse asiassa olisin siellä voinut jatkaakin ihan siitä syystä. Sisältöjen määrä oli riittävä antaakseen mahdollisuuden sijoittaa itsensä alan osaamisen kenttään ja suuntautua siinä valitakseen haluamansa alueet. Lisäksi asioita pohdittiin alan osaajien ohjauksessa. Tietynlaisen ajatusmaailman soveltaminen oli läsnä työskentelyssä kautta linjan, se oli ennustettavaa ja mahdollisti oman toimintamallin vertailun ammattilaisten tapaan toimia.
Työelämään liittyvien täydentävien opintojen maailmassa olen usein kohdannut sisällöltään tyhjänpäiväisiä kokonaisuuksia, joiden aikana on enemmänkin keskitytty jonkinlaiseen sosiaaliseen hekumointiin kuin minkäänlaisen sisällön tarjoamiseen tai selkeyttämiseen. Niiden paras anti onkin kontaktien luominen alan ihmisten välillä ja tutustuttaminen toisten työhön. Usein niitä kuitenkin koitetaan lanseerata jonkin osa-alueen osaamisen kehittämisen työkaluina, johon ne harvoin pystyvät.
Voisin summa summarum todeta, että hyvään oppimiskokemukseen liittyy jollain tavalla toteutuneina seuraavanlaisia asioita: opettaja materiaalin tarjoajana ja sen läpikäymisen promoottorina, opettajan opiskelijoille tarjoama tila ja tietty etäisyys, vapaus aikataulullisesti ja toimintatavallisesti toteuttaa opiskelu omalla tavallaan.
Yläasteella jo alkoi myös hahmottua tarve harjoittaa valintaa niin opiskeltavan materiaalin kuin sen lähestymistavankin suhteen. Se heijastui koulu- ja lukioaikana persoonallisina valintoina paanostuksessa eri oppiaineisiin. Esimerkiksi historian lukioaikaiset arvosanat vaihtelevat neljän ja kymmenen välillä kattaen kaikki numerot siinä välillä. Senkaltainen leikkisyys toi mielenkiintoa aineeseen, jota muuten en kokenut niin mielenkiintoiseksi.
Yliopistolla opintojen mielenkiintoisuus oli palkitsevaa ja itse asiassa olisin siellä voinut jatkaakin ihan siitä syystä. Sisältöjen määrä oli riittävä antaakseen mahdollisuuden sijoittaa itsensä alan osaamisen kenttään ja suuntautua siinä valitakseen haluamansa alueet. Lisäksi asioita pohdittiin alan osaajien ohjauksessa. Tietynlaisen ajatusmaailman soveltaminen oli läsnä työskentelyssä kautta linjan, se oli ennustettavaa ja mahdollisti oman toimintamallin vertailun ammattilaisten tapaan toimia.
Työelämään liittyvien täydentävien opintojen maailmassa olen usein kohdannut sisällöltään tyhjänpäiväisiä kokonaisuuksia, joiden aikana on enemmänkin keskitytty jonkinlaiseen sosiaaliseen hekumointiin kuin minkäänlaisen sisällön tarjoamiseen tai selkeyttämiseen. Niiden paras anti onkin kontaktien luominen alan ihmisten välillä ja tutustuttaminen toisten työhön. Usein niitä kuitenkin koitetaan lanseerata jonkin osa-alueen osaamisen kehittämisen työkaluina, johon ne harvoin pystyvät.
Voisin summa summarum todeta, että hyvään oppimiskokemukseen liittyy jollain tavalla toteutuneina seuraavanlaisia asioita: opettaja materiaalin tarjoajana ja sen läpikäymisen promoottorina, opettajan opiskelijoille tarjoama tila ja tietty etäisyys, vapaus aikataulullisesti ja toimintatavallisesti toteuttaa opiskelu omalla tavallaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
