MMV:n ammatillisen opettajankoulutuksen oppimispäiväkirja, portfolio ja HOPS.
Blogisivuilla on myös oppimispiirin kommentteja.
Huomatkaa katsoa sivun alareunasta ovatko vanhemmat merkinnät eri sivulla.
Pilvestä valitsemalla voi suodattaa merkinnät.
perjantai 30. syyskuuta 2011
30.9.2011 Seminaari
Tampereella taas, keskustelua opetusharjoittelusta ja aikataulutuksia keväälle. Joukko on pienentynyt ja kuviot kaiketi ovat monille hahmottuneet. Piirileikit ovat onneksi vähän vähentyneet.
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Tyhjäkäyntiä
Vaikka työpaikalla sinällään on vihdoin rauhallisempaa, ei ole ollut mahdollista tehdä rästiinjääneitä tehtäviä. Tarvittava kirjallisuus on Turun yliopistolla jatkuvasti varattua, joten nyt ei auta kuin odottaa, että se vapautuu. Toinen mahdollisuus on tietenkin ostaa materiaali itselleen.
Samalla on kuitenkin onnistunut suunnitella yhteisiä töitä täällä Timalin päässä, ja opetusharjoittelukuvio olisi tarkoitus hoitaa pois jaloista tässä kevään aikana, mahdollisesti jo maalis tai huhtikuussa. Joka tapauksessa opiskelu on nyt korkealla prioriteettilistassa ja sen pitäisi alkaa hiljalleen näkyä myös tuloksina. Aikaahan ei lopultakaan ole määrättömästi ja tehtävää vielä riittää.
Samalla on kuitenkin onnistunut suunnitella yhteisiä töitä täällä Timalin päässä, ja opetusharjoittelukuvio olisi tarkoitus hoitaa pois jaloista tässä kevään aikana, mahdollisesti jo maalis tai huhtikuussa. Joka tapauksessa opiskelu on nyt korkealla prioriteettilistassa ja sen pitäisi alkaa hiljalleen näkyä myös tuloksina. Aikaahan ei lopultakaan ole määrättömästi ja tehtävää vielä riittää.
perjantai 21. tammikuuta 2011
Korkeakoulut aluekehittämisen kentällä
Jari Kolehmainen, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, aluekehittämisyksikkö.
Minkälaisten prosessien kautta alue kehittyy ja miten sen suuntaan voi vaikuttaa.
Organisaationäkökulma. Suomalaisen osaamisen kehittäminen vientituotteeksi voisi olla tulevaisuuden kannalta edullista.
Opiskelijanäkökulma. Mikä on koulutusorganisaatioiden merkitys osaamispääoman kerryttämisessä? Mistä rekrytoidaan oppilaitoksiin ja mihin sijoitutaan. Profiileissa varmasti eroja. Imupumppu-mallissa oppilaitos vetää uusia sijoittuvia opiskelijoita alueelleen. Suihkulähde-mallissa rekrytoidaan omalta alueelta ja sijoitutaan työelämään, sinällään rikastuttaa henkistä pääomaa. Työntöpumppu-malli on ongelmallinen, miksi yksikköä ylläpidettäisiin, jos se kouluttaa aleen ihmiset ja ohjaa heidät muualle. Läpivirtausmallissa osittain sama ongelma, mutta pidemmällä aikajänteellä tilanne on parempi. Viettäessään aikaansa alueella, opiskelijat ovat alttiita alueen vaikutukselle, jolla saattaa olla vaikutusta myöhemmin.
Korkeakoulujen rooli klusterien kehityksessä. Taludellinen ja tekninen rooli tärkeitä, osallistuminen teollisuuden ja elinkeinoleämän toimintaan. Dynamorooli (yrittäjyyskeskeinen), magneettirooli (tutkimuspainotteinen), ankkurirooli (pitkäaikainen yhteistyö) voivat toteutua eri tasoilla: uuden synnyttäminen, vanhan uudistaminen, vanhasta uuden tuottaminen. Millaisia valmiuksia ne tuottavat alueelle ja millaista arvoa syntyy? Synnyttääkö koulutus alueelle toimintaa, vetääkö ja/tai ankkuroiko se sitä sinne, onko se osallisena uudistumisprosessissa, tuottaako se uutta. Miten se vaikuttaa edellä mainittuihin prosesseihin ja mitkä syyt ovat tuon taustalla. Vaikutus voi olla myös välillistä, vaikutukset voivat siirtyä tai kumuloitua. Yhteisvaikutus voi olla alueelle positiivinen.
Minkälaisten prosessien kautta alue kehittyy ja miten sen suuntaan voi vaikuttaa.
Organisaationäkökulma. Suomalaisen osaamisen kehittäminen vientituotteeksi voisi olla tulevaisuuden kannalta edullista.
Opiskelijanäkökulma. Mikä on koulutusorganisaatioiden merkitys osaamispääoman kerryttämisessä? Mistä rekrytoidaan oppilaitoksiin ja mihin sijoitutaan. Profiileissa varmasti eroja. Imupumppu-mallissa oppilaitos vetää uusia sijoittuvia opiskelijoita alueelleen. Suihkulähde-mallissa rekrytoidaan omalta alueelta ja sijoitutaan työelämään, sinällään rikastuttaa henkistä pääomaa. Työntöpumppu-malli on ongelmallinen, miksi yksikköä ylläpidettäisiin, jos se kouluttaa aleen ihmiset ja ohjaa heidät muualle. Läpivirtausmallissa osittain sama ongelma, mutta pidemmällä aikajänteellä tilanne on parempi. Viettäessään aikaansa alueella, opiskelijat ovat alttiita alueen vaikutukselle, jolla saattaa olla vaikutusta myöhemmin.
Korkeakoulujen rooli klusterien kehityksessä. Taludellinen ja tekninen rooli tärkeitä, osallistuminen teollisuuden ja elinkeinoleämän toimintaan. Dynamorooli (yrittäjyyskeskeinen), magneettirooli (tutkimuspainotteinen), ankkurirooli (pitkäaikainen yhteistyö) voivat toteutua eri tasoilla: uuden synnyttäminen, vanhan uudistaminen, vanhasta uuden tuottaminen. Millaisia valmiuksia ne tuottavat alueelle ja millaista arvoa syntyy? Synnyttääkö koulutus alueelle toimintaa, vetääkö ja/tai ankkuroiko se sitä sinne, onko se osallisena uudistumisprosessissa, tuottaako se uutta. Miten se vaikuttaa edellä mainittuihin prosesseihin ja mitkä syyt ovat tuon taustalla. Vaikutus voi olla myös välillistä, vaikutukset voivat siirtyä tai kumuloitua. Yhteisvaikutus voi olla alueelle positiivinen.
Laadullinen arviointi
Tampereen ammattiopiston laatujohtaja Ritva Korte ja perussoopaa oppilaitos- ynnä organisaatiohallinnosta kivojen mielipiteiden ja jännien esimerkkien maustamana. Diat hauskasti kuvitettuja logiikasta ei hajuakaan.
Opettajan päätyö tapahtuu prosesseissa, mutta takana on useita samanaikaisia tuki- ja rinnakkaistoimintoja. Henkilöstöhallinta esimerkiksi. Palkkausperusteissa keskustelua työn vaativuuden ja työn tuottavuuden pohjalta. Toimintakulttuurit saattavat samassakin oppilaitoksessa olla moninaisia.
Mittareiden määrittelyn oltava näkyvissä. Millä mitataan mitäkin? Resurssien turvaaminen, laadun varmistaminen, nämä siis esimerkkeinä strategisten tavoitteiden käsitteistä. Jos mittareita on liikaa, ne menettävät ohjausvoimansa; mielenkiintoinen väite ja pitänee jossain määrin paikkansa. Toisaalta ohjausvoima voi olla analyysissa useiden mittareiden tuloksen pohjalta, lähinnä käsitteellistä spekulointia. Ohjureita voi olla vain hahmotettava määrä, se on kuitenkin tosiasia.
Opettajan päätyö tapahtuu prosesseissa, mutta takana on useita samanaikaisia tuki- ja rinnakkaistoimintoja. Henkilöstöhallinta esimerkiksi. Palkkausperusteissa keskustelua työn vaativuuden ja työn tuottavuuden pohjalta. Toimintakulttuurit saattavat samassakin oppilaitoksessa olla moninaisia.
Mittareiden määrittelyn oltava näkyvissä. Millä mitataan mitäkin? Resurssien turvaaminen, laadun varmistaminen, nämä siis esimerkkeinä strategisten tavoitteiden käsitteistä. Jos mittareita on liikaa, ne menettävät ohjausvoimansa; mielenkiintoinen väite ja pitänee jossain määrin paikkansa. Toisaalta ohjausvoima voi olla analyysissa useiden mittareiden tuloksen pohjalta, lähinnä käsitteellistä spekulointia. Ohjureita voi olla vain hahmotettava määrä, se on kuitenkin tosiasia.
Opettajan toimintaympäristö APTA 3005
Tietoisuus työtä ohjaavista tekijöistä. Strategiat, lait, laadun arviointi, kv-viitekehys, arviointi, työyhteisön linjaukset ja toimintatavat, etc.. Osaamistavoitteet kaikilla tasoilla huomioitava, OPS ei ole niin keskeinen kuin ajatellaan.
Opintojakso työstetään opintopiirissä, koska käsittely on monipuolisempaa. Yksin työstäessä näkökulma on kapeampi. Tästä opintojaksosta on tehty kuormitusmittaukset, joten tämän pitäisi hyvin vastata tästä saatavaa opintopistemäärää. 125 h. 4 tehtävää ja ne palautetaan kerralla. Jokainen työstäjä palauttaa prikuulleen saman version omaan kansioonsa. Itsearvioinnit tehdään itsenäisesti.
Optimassa ohjeistettu oppimistehtävittäin. Koulutuksen kehittämissuunnitelma ja ministeriöiden sivut ja niihin tutustuminen. Lisäksi tutustutaan oman oppilaitoksen hallintoon ja strategiaan, koska ne ohjaavat omaa työtä käytännössä. Kaikessa tärkeää keskeiset painotukset. — Toinen oppimistehtävä liittyy lainsäädäntöön, keskesiin säädöksiin ja asiakirjoihin. Suosituspituudet annettu ja tarkoitus on pohtia itse, ei kopioida faktoja. Koulutustasonmukainen perehtyminen järkevää, mutta yleisiin säädöksiin on kaikkien painotettava. — Kansainvälisyys-teema on kolmantena oppimistehtävänä. Kansainvälisyyteen liittyvät strategiat ja hankkeet oppilaitoksessa, omassa. Henkilökohtaisella tasolla sama asia käsitellään myös ja jokaisen ryhmäläisen näkökulman olisi oltava näkyvissä. — Neljännessä mennään enemmän työyhteisönäkökulmaan. Lukupiirityyppinen materiaaleihin tutustuminen, jokainen valitsee yhden kirjan mistä teemasta tahansa ja nostaa keskeisiä asioita kirjasta keskusteluun ja peilaa niitä omaan oppilaitokseensa. Kootkaa keskustelunne noin kahden sivun pituiseen raporttiin. Toinen totetusmalli hyödyntää verkkoympäristön alustoja ja kaikki perehtyvät ensin koko aineistoon ja johonkin teokseen. Ympäristössä on pieniä tehtäviä.
Opintojakso työstetään opintopiirissä, koska käsittely on monipuolisempaa. Yksin työstäessä näkökulma on kapeampi. Tästä opintojaksosta on tehty kuormitusmittaukset, joten tämän pitäisi hyvin vastata tästä saatavaa opintopistemäärää. 125 h. 4 tehtävää ja ne palautetaan kerralla. Jokainen työstäjä palauttaa prikuulleen saman version omaan kansioonsa. Itsearvioinnit tehdään itsenäisesti.
Optimassa ohjeistettu oppimistehtävittäin. Koulutuksen kehittämissuunnitelma ja ministeriöiden sivut ja niihin tutustuminen. Lisäksi tutustutaan oman oppilaitoksen hallintoon ja strategiaan, koska ne ohjaavat omaa työtä käytännössä. Kaikessa tärkeää keskeiset painotukset. — Toinen oppimistehtävä liittyy lainsäädäntöön, keskesiin säädöksiin ja asiakirjoihin. Suosituspituudet annettu ja tarkoitus on pohtia itse, ei kopioida faktoja. Koulutustasonmukainen perehtyminen järkevää, mutta yleisiin säädöksiin on kaikkien painotettava. — Kansainvälisyys-teema on kolmantena oppimistehtävänä. Kansainvälisyyteen liittyvät strategiat ja hankkeet oppilaitoksessa, omassa. Henkilökohtaisella tasolla sama asia käsitellään myös ja jokaisen ryhmäläisen näkökulman olisi oltava näkyvissä. — Neljännessä mennään enemmän työyhteisönäkökulmaan. Lukupiirityyppinen materiaaleihin tutustuminen, jokainen valitsee yhden kirjan mistä teemasta tahansa ja nostaa keskeisiä asioita kirjasta keskusteluun ja peilaa niitä omaan oppilaitokseensa. Kootkaa keskustelunne noin kahden sivun pituiseen raporttiin. Toinen totetusmalli hyödyntää verkkoympäristön alustoja ja kaikki perehtyvät ensin koko aineistoon ja johonkin teokseen. Ympäristössä on pieniä tehtäviä.
21.1.2011 Seminaari
Millaiseen osaamiseen on tarkoitus pyrkiä? Mielenkiintoinen asia opetusmenetelmän valinnan kannalta. Menetelmän valinta on kaksijakoista, suurten linjojen ja teorian valitseminen sekä yksittäisten työkalujen valitseminen.
Aktivoiva tehtävä, osallistumisen ja aktiivisen (oikean) toiminnan varmistaminen. Teoriaa pidetään strategian tekemisen virikkeenä, huomattava tietenkin sen mitattavan vaikutuksen määrään tältä pohjalta, tai oletettavan mitattavan vaikutuksen.
Aktivoiva tehtävä, osallistumisen ja aktiivisen (oikean) toiminnan varmistaminen. Teoriaa pidetään strategian tekemisen virikkeenä, huomattava tietenkin sen mitattavan vaikutuksen määrään tältä pohjalta, tai oletettavan mitattavan vaikutuksen.
torstai 20. tammikuuta 2011
Oppimisen osaaminen ja arviointi
Harri Keurulaisen luennon reflektiota oman opettajuuden / työn kannalta.
Ajatuksia ja löydöksiä
1. Arviointiajattelun muutoksesta
Tuo muutos lienee keskittynyt arvioinnin kohdentamiseen asiaan oppilaiden arvioimisen sijaan. Myös kriteereiden merkitys lienee vähentynyt suhteellisen kehittymisen mittaamisen rinnalla. Henkilökohtaisesti pidän liukumattomia rajoja ainoana oikeana tapana hankkia tietoa osaamisesta, varsinkin työelämän kannalta. Oppilaiden kehityksen kannalta taas tilanne on oikeastaan päinvastainen, toki oppilaasta riippuen. Näkisin kahden rinnakkaisen käytön olevan hedelmällistä ja tuovan tarvittavan työkalun kahden eri tehtävän toteuttamiseen.
2. Vihjeet arviointikäytäntöjen kehittämisestä
Kokemuksen tuoman osaamisen hyödyntäminen. Voisi ehkä puhua vertailevasta tavasta arvioida, vaikka tuota käsitettä ei välttämättä useinkaan erikseen mainita. Reflektio on kuin peilin tuomista oppilaalle. Samoin kuin kuntosalilla peilit mahdollistavat väärien liikeratojen välttämisen, reflektio antaa oppilaalle mahdollisuuden nähdä tekemisensä liikkumatonta tukipistettä vastaan. Tässä on oikeastaan kyse samasta asiasta kuin perinteisten numeroarvioiden käytössä, mutta muoti ja näennäinen osaaminen, tietynlainen hype tässäkin sanelee hyväksyttävän toimintamallin.
Arviointia on tapahtunut luokittelua ja vertailua varten sekä ohjaamista ja kehittämistä varten. Nämä kuvaavatkin edellä jo noussutta arvioinnin dualismia.
Ajatuksia ja löydöksiä
1. Arviointiajattelun muutoksesta
Tuo muutos lienee keskittynyt arvioinnin kohdentamiseen asiaan oppilaiden arvioimisen sijaan. Myös kriteereiden merkitys lienee vähentynyt suhteellisen kehittymisen mittaamisen rinnalla. Henkilökohtaisesti pidän liukumattomia rajoja ainoana oikeana tapana hankkia tietoa osaamisesta, varsinkin työelämän kannalta. Oppilaiden kehityksen kannalta taas tilanne on oikeastaan päinvastainen, toki oppilaasta riippuen. Näkisin kahden rinnakkaisen käytön olevan hedelmällistä ja tuovan tarvittavan työkalun kahden eri tehtävän toteuttamiseen.
2. Vihjeet arviointikäytäntöjen kehittämisestä
Kokemuksen tuoman osaamisen hyödyntäminen. Voisi ehkä puhua vertailevasta tavasta arvioida, vaikka tuota käsitettä ei välttämättä useinkaan erikseen mainita. Reflektio on kuin peilin tuomista oppilaalle. Samoin kuin kuntosalilla peilit mahdollistavat väärien liikeratojen välttämisen, reflektio antaa oppilaalle mahdollisuuden nähdä tekemisensä liikkumatonta tukipistettä vastaan. Tässä on oikeastaan kyse samasta asiasta kuin perinteisten numeroarvioiden käytössä, mutta muoti ja näennäinen osaaminen, tietynlainen hype tässäkin sanelee hyväksyttävän toimintamallin.
Arviointia on tapahtunut luokittelua ja vertailua varten sekä ohjaamista ja kehittämistä varten. Nämä kuvaavatkin edellä jo noussutta arvioinnin dualismia.
Ratkaisukeskeinen haastattelu pareittain
3. Laiskuus on elämäni aikana hankituista taidoista opiskelun ja työnteon kannalta eräs keskeisimmistä. Laiskuus on itse asiassa vain eräs näkökulma tehokkuuteen. Itselleni se antaa mahdollisuuden suhtautua tekemisiini tietynlaisella rauhallisuudella sopivan etäisyyden säilyttäen. Pitkällä tähtäimellä siitä seuraa vähäisempi uupuminen työn ääressä, stressittömyys, objektiivisuus ja kyky löytää mielekäs ydin siitä mitä tekee suorittamispaineiden puuttuessa.
4. Kollegani varmaan mainitsisivat ominaisuuksistani oppilaiden kuuntelemisen ja teoreettisuuden. Omalla tavallani haluankin olla antamassa oppilaille mahdollisuuden lähestyä tietoa ja opetettavia asioita omilla tavoillaan ja ehdoillaan, joskin toisaalta käytäntö vääjäämättä asettaa tälle jotain rajoituksia. Luulen, että jos erilaisia opetustapoja toteuttavien opettajien ja kouluttajien opetuksen tuloksia mitattaisiin erilaisilla ulkoisilla mittareilla, olisivat erot yllättävän pieniä. Samoin hyvinkin erilaisia lähestymistapoja käyttävien opettajien opetus luokkatilanteessa saattaa loppujen lopuksi olla aika samanlaista. Näin ehkä on hyvä tiedostaa oman lähestymistapansa ja tekniikkansa sekä metodiensa vähäisyys, samalla näin ollen myös kollegoiden arviota samasta asiasta lienevät yhtä kevyellä pohjalla.
5. En tiedä sitä vielä ensi toukokuussa, tiedän sen vasta, kun olen sen suorittanut loppuun. Tavoittelemani hyöty on nimellinen tutkinto, jota työnantajani minulta edellyttää.
B. Ja kuten yllä tulikin mainittua, on mahdollisuuten ja vahvuuteni ohjaustyössä ehkä eräänlaisessa asiakaspalvelijan asenteessa.
4. Kollegani varmaan mainitsisivat ominaisuuksistani oppilaiden kuuntelemisen ja teoreettisuuden. Omalla tavallani haluankin olla antamassa oppilaille mahdollisuuden lähestyä tietoa ja opetettavia asioita omilla tavoillaan ja ehdoillaan, joskin toisaalta käytäntö vääjäämättä asettaa tälle jotain rajoituksia. Luulen, että jos erilaisia opetustapoja toteuttavien opettajien ja kouluttajien opetuksen tuloksia mitattaisiin erilaisilla ulkoisilla mittareilla, olisivat erot yllättävän pieniä. Samoin hyvinkin erilaisia lähestymistapoja käyttävien opettajien opetus luokkatilanteessa saattaa loppujen lopuksi olla aika samanlaista. Näin ehkä on hyvä tiedostaa oman lähestymistapansa ja tekniikkansa sekä metodiensa vähäisyys, samalla näin ollen myös kollegoiden arviota samasta asiasta lienevät yhtä kevyellä pohjalla.
5. En tiedä sitä vielä ensi toukokuussa, tiedän sen vasta, kun olen sen suorittanut loppuun. Tavoittelemani hyöty on nimellinen tutkinto, jota työnantajani minulta edellyttää.
B. Ja kuten yllä tulikin mainittua, on mahdollisuuten ja vahvuuteni ohjaustyössä ehkä eräänlaisessa asiakaspalvelijan asenteessa.
Osaamisen inventaari 1/2011
Uuden oppiminen on varmaan jäänyt aika vähälle, mutta yhdessä prosessoiminen on saanut näkemään monia jo unohtuneita asioita ja ehkä vähän jopa uudessa valossa. Ainakin muiden näkökulmat ovat tuoneet valoa siihen, miten ihmiset lähestyvät asioita.
Ihmisten lähtökohdat ovat erilaisia seminaarien ryhmissä, joten varmaankin keskustelu eli näkökulmista saa tilaa hyvinkin, mutta tuoko se sellaista lisäarvoa, jota aikuinen ihminen, joista useimmat vielä ovat pitkään tysöskennelleet ihmisten parissa, ei muuten olisi elämässään ehtinyt omaksua.
Yli siitä mistä aita on matalin silloin, kun alue ei ole ominta. Toisaalta mielenkiintoiset teemat saavat osakseen mielenkiintoni. Mutta tuo työskentelytapa on varmaan aika inhimillinen ja toimiva.
Opiskelijana olen varmaan yleisten määritelmien mukaan aika laiska. Edellä jo totesin opiskelumetodien olevan oleelliseen keskittyviä, toisaalta tunnustelen jatkuvasti kaikkea näkemääni ja kokemaani, ainahan voi nousta jotain sopivaa tutustuttavaa.
Oppimistehtävät varmaan kertovat omalla kielellään yllä mainittuja asiota, varmaan niissäkin näyttäytyvät ne arvot ja suhtautumistavat, jotka muutenkin toiminnan ohjaamisessa ovat keskeisessä roolissa.
Seuraavaksi jonkinlainen uudesta näkökulmasta lähestyvä uusien työkalujen ja taitojen rutinoiminen toimivaksi osaksi omia toimintatapojani valituissa opetustilanteissa lienee asiakokonaisuus, jota haluan pohtia.
Opettajankoulutusta haluaisin rakentaan jollain teoreettisella tasolla toimivampaan suuntaan. Esimerkiksi eri kokonaisuuksiin johdattavasti sisäänluennoiminen voisi tehokkaasti rytmittää opsikelijoiden toimintaa opintojensa ääressä.
Ihmisten lähtökohdat ovat erilaisia seminaarien ryhmissä, joten varmaankin keskustelu eli näkökulmista saa tilaa hyvinkin, mutta tuoko se sellaista lisäarvoa, jota aikuinen ihminen, joista useimmat vielä ovat pitkään tysöskennelleet ihmisten parissa, ei muuten olisi elämässään ehtinyt omaksua.
Yli siitä mistä aita on matalin silloin, kun alue ei ole ominta. Toisaalta mielenkiintoiset teemat saavat osakseen mielenkiintoni. Mutta tuo työskentelytapa on varmaan aika inhimillinen ja toimiva.
Opiskelijana olen varmaan yleisten määritelmien mukaan aika laiska. Edellä jo totesin opiskelumetodien olevan oleelliseen keskittyviä, toisaalta tunnustelen jatkuvasti kaikkea näkemääni ja kokemaani, ainahan voi nousta jotain sopivaa tutustuttavaa.
Oppimistehtävät varmaan kertovat omalla kielellään yllä mainittuja asiota, varmaan niissäkin näyttäytyvät ne arvot ja suhtautumistavat, jotka muutenkin toiminnan ohjaamisessa ovat keskeisessä roolissa.
Seuraavaksi jonkinlainen uudesta näkökulmasta lähestyvä uusien työkalujen ja taitojen rutinoiminen toimivaksi osaksi omia toimintatapojani valituissa opetustilanteissa lienee asiakokonaisuus, jota haluan pohtia.
Opettajankoulutusta haluaisin rakentaan jollain teoreettisella tasolla toimivampaan suuntaan. Esimerkiksi eri kokonaisuuksiin johdattavasti sisäänluennoiminen voisi tehokkaasti rytmittää opsikelijoiden toimintaa opintojensa ääressä.
Oppimisen ja osaamisen kehittäminen
Työ-ja elinkeinoministeriön sivuilla oli informaatiota oppimisen ja osaamisen kehittämisestä. Perusasiaa, mutta joitain keskeisiä teemoja sieltäkin nousi.
- Tehtävien tasapuolinen jako
- Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön
Ainakin ajanhallinnan suhteen koen tuon omalla kohdallani erittäin merkittäväksi. Eri ihmiset rytmittävät ja rakentavat tekemisensä eritavoin, joten sen olisi voitava toteutua todellisissa työtehtävissä. Tietysti metodit näkyvät myös tavoissa lähestyä asioita omien toimintamalliensa kautta.
- Työn hallinta osaksi organisaatiorakennetta
Oikeastaan samasta kokonaisuudesta puhutaan tässä, kuin ensimmäisessä kohdassakin. Hallintaa toki voi olla työnkuvaan vaikuttaminen sekä sisällöllisellä että sosiaalisella tasolla, mutta eteneminen ja työn arvostus eivät ole kaikille niin suuressa roolissa kuin ehkä monesti ajatellaan. Etenemistä voi tapahtua hallinnossa, mutta myös osaamisessa ja henkilökohtaisessa kehittymisessä ja on vastaajasta kiinni, kumpi lopulta on merkittävämpää.
- Osaamisen hyödyntäminen
Turhautumista voi aiheutua niin liian vaativista tehtävistä kuin liian helpoistakin. Usein turhauttavat hallinnolliset rutiinitehtävät vievät asiantuntijoiden aikaa heidän tehdessään tehtäviä, jotka kuuluisivat toisen alan asiantuntijoille. Itse näen tämän ilmiön osana 'kaikkien on saatava tehdä kaikkea' -ajattelua ja heikkoa johtajuutta. Ei osata jäsennellä ja kohdentaa osaamista ja hyödyntää sen kehittymistä keskitetyissä tehtävissä, vaan työnnetään tehtäviä joka puolelle miten sattuu, samalla hämärtäen asiantuntijaorganisaatio hapuilevien hölmöjen harjoitustarhaksi.
20.1.2011 Lähipäivä Tampereella
Pohdittiin lähipäivien merkitystä opiskelijoille. Voisi nähdä mielestäni pilke silmäkulmassa kolmekin roolia näille; psykologinen side, sähköpiiska ja tahtipuikko. Ensimmäisten kahden merkitys auennee muutenkin, tahtipuikkoajatusta voisi vähän tarkentaa. Rytmittämisen suhteen voisi enemmänkin korostua meneillään olevan toteaminen yleisesti, ei niinkään yksilötasolla. Juuri menneet ja tuleva deadlinet, jotta otteen mahdollisesti herpaantuessa voi helpommin taas päästä kiinni rytmiin.
Tilanne tammikuussa 2011
Aivan halutulla tavalla ei ole edennyt. Johdatusta kasvatussosiologiaan jäi suorittamatta ajallaan ja alkuvuoden kiireet töissä ovat estäneet sen tekemisen myös tässä kohtaa. Vakaa tarkoitus on kuitenkin suoritaa tuo puuttuva lenkki mahdollisimman pian talvikuukausien aikana kuitenkin siten, ettei se häiritsisi muita meneillään olevia oppimistehtäviä. MJ:n kanssa pyörii yhteinen projekti ja myös ryhmätyönä tehtävä harjoitus on aluillaan. Ne menevät nyt sosiologian edelle, ja kirjankin jouduin palauttamaan kirjastoon, joten vähän se vielä tullee viipymään.
Työn ohessa etenee myös NTM-tutkinnon suorittaminen, jonka olisi tarkoitus valmistua kevään kuluessa senkin.
Työn ohessa etenee myös NTM-tutkinnon suorittaminen, jonka olisi tarkoitus valmistua kevään kuluessa senkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




