MikkoMV
Sent from Samsung mobile
MMV:n ammatillisen opettajankoulutuksen oppimispäiväkirja, portfolio ja HOPS.
Blogisivuilla on myös oppimispiirin kommentteja.
Huomatkaa katsoa sivun alareunasta ovatko vanhemmat merkinnät eri sivulla.
Pilvestä valitsemalla voi suodattaa merkinnät.
perjantai 19. marraskuuta 2010
torstai 4. marraskuuta 2010
Opetuksen suunnittelu
Yrittäjyysmaailma, poliittinen maailma, yhteisömaailma, koulumaailma. Arvojen ja toimintamallien erilaisuuden heijastuminen koulutukseen. Muuttujia: raha, aika, työresurssi, osaaminen, mitattavuus, tinkimättömyys, ikä, käytännöt, arvot, laatuvaatimukset, hallintorakenteet.
Opetusharjoittelu tehtävänä
Aiempi osaaminen pohjana. Oppimisprosessi oppijan kannalta ja opettajan interventioiden suhde siihen. Tavoitteena osaaminen. 160 tunnin opiskelijan työn kokonaisuus, noin 80 tuntia opettajan työtä.
Kaikki tehtävä työ lasketaan tuohon.
Mikä on pääperiaate? Menetelmällinen ajatus tai uutuus, jota haluan kokeilla. Raamisuunnitelmaan ensimmäisenä. Toisena opetuskokonaisuuden perustiedot. Sitten alkaa prosessin ja tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen. Käytössä on opetussuunnitelman arsenaalit ja totsut ja muu vastaava.
Osaamisen kuvaukset, osaamiskartat, työelämän muutoskuvaukset ja megatrendit. Omia vastaavia kannattaa käyttää apuna ja tukena. Tämä siis apuna tavoiteltavan osaamisen kuvauksessa.
Opetukset sisällöt on pääteemat. Ne kuvataan myös raamissa, vaikka ranskalaisilla viivoilla. Ei tarvitse olla pitkä niinkään, enemmänkin jäsentävä. Tietyillä skeemoilla pyritään tiettyihin sisältöiihin ja tavoitteisiin. Aika perusteellinen pohdintakohta.
Sisältöjen järjestyksen pohtiminen.
Pedagogiset periaatteet on seuraava. Päälinjauksia. Nousevatko sisällöstä, asiakaslähtöisyydestä, työelämälähtöisyydestä vai mistä? Omaa ajattelua tukevia työkaluja kannattaa valita. Olkaa valintojenne takana.
Opiskelijatuntemus on tärkeä, mutta se tulee vasta tässä kohtaa. Ryhmän yleiset tuntomerkit ja oppimisprosessin vaiheet. Miten ominaisuudet vaikuttavat prosessin etenemiseen? Noudattaako tämä valitun mallin prosessia?
Oppimisen ohjaaminen ja arviointi. Mitkä ovat periaatteet, menetelmät ja toimintatavat tässä. Missä vaiheessa ja miten tapahtuu? Arvioidaanko prosessin aikana? Lopussa arvioidaan millä lailla osaamisen lisääntyi?
Omaan osaamisen arviointi eli reflektio. Ensimmäinen voi olla peruspaperi ja kiteytys. Sitä sitten täydennetään ja lopussa saatetaan sellaiseen kuntoon, että se vastaa sitä, mitä tavoitellaan.
---
Jokaisessa opetussuunnitelmassa ilmaistaan käsitys ihmisestä, oppimisesta ja tiedosta. Hyvä osaamistavoite ja osaamiskuvaus, joka on riittävän avaava. Tietoperustan ja arvopohjan on oltava kattava. Ei liikoja selittelyjä, vaan osaamisen kiteytynyttä kuvausta. Suoraan opetussuunnitelmasta viedyt eivät voi virittämättä olla ryhmän tavoitteita. Kuvaa alan osaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia.
Tulevaisuusperspektiivin huomioiminen.
---
Päämäärän hahmottuminen - arvointiperusteet, miten voidaan mitata päämäärän saavuttamista - pedagogiset ratkaisut, käsitys oppijasta, käsitys osaamisesta, sisällöllliset ratkaisut.
Kaikki tehtävä työ lasketaan tuohon.
Mikä on pääperiaate? Menetelmällinen ajatus tai uutuus, jota haluan kokeilla. Raamisuunnitelmaan ensimmäisenä. Toisena opetuskokonaisuuden perustiedot. Sitten alkaa prosessin ja tavoiteltavan osaamisen kuvaaminen. Käytössä on opetussuunnitelman arsenaalit ja totsut ja muu vastaava.
Osaamisen kuvaukset, osaamiskartat, työelämän muutoskuvaukset ja megatrendit. Omia vastaavia kannattaa käyttää apuna ja tukena. Tämä siis apuna tavoiteltavan osaamisen kuvauksessa.
Opetukset sisällöt on pääteemat. Ne kuvataan myös raamissa, vaikka ranskalaisilla viivoilla. Ei tarvitse olla pitkä niinkään, enemmänkin jäsentävä. Tietyillä skeemoilla pyritään tiettyihin sisältöiihin ja tavoitteisiin. Aika perusteellinen pohdintakohta.
Sisältöjen järjestyksen pohtiminen.
Pedagogiset periaatteet on seuraava. Päälinjauksia. Nousevatko sisällöstä, asiakaslähtöisyydestä, työelämälähtöisyydestä vai mistä? Omaa ajattelua tukevia työkaluja kannattaa valita. Olkaa valintojenne takana.
Opiskelijatuntemus on tärkeä, mutta se tulee vasta tässä kohtaa. Ryhmän yleiset tuntomerkit ja oppimisprosessin vaiheet. Miten ominaisuudet vaikuttavat prosessin etenemiseen? Noudattaako tämä valitun mallin prosessia?
Oppimisen ohjaaminen ja arviointi. Mitkä ovat periaatteet, menetelmät ja toimintatavat tässä. Missä vaiheessa ja miten tapahtuu? Arvioidaanko prosessin aikana? Lopussa arvioidaan millä lailla osaamisen lisääntyi?
Omaan osaamisen arviointi eli reflektio. Ensimmäinen voi olla peruspaperi ja kiteytys. Sitä sitten täydennetään ja lopussa saatetaan sellaiseen kuntoon, että se vastaa sitä, mitä tavoitellaan.
---
Jokaisessa opetussuunnitelmassa ilmaistaan käsitys ihmisestä, oppimisesta ja tiedosta. Hyvä osaamistavoite ja osaamiskuvaus, joka on riittävän avaava. Tietoperustan ja arvopohjan on oltava kattava. Ei liikoja selittelyjä, vaan osaamisen kiteytynyttä kuvausta. Suoraan opetussuunnitelmasta viedyt eivät voi virittämättä olla ryhmän tavoitteita. Kuvaa alan osaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia.
Tulevaisuusperspektiivin huomioiminen.
---
Päämäärän hahmottuminen - arvointiperusteet, miten voidaan mitata päämäärän saavuttamista - pedagogiset ratkaisut, käsitys oppijasta, käsitys osaamisesta, sisällöllliset ratkaisut.
Opetuksen suunnittelu
Eduskunta - laki. Arvot linjaava laki.
Valtioneuvosto - asetukset (esimerkiksi asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998), päätökset, kehittämissuunnitelmat. Käsitealuekohtaisesti assosioiva ja tarkentava laki.
---
Opetusministeriö - päätökset, asetukset, tutkinnon perusteet (esimerkiksi opiskelusta ja tutkinnoista ammatillisessa koulutuksessa). Alakohtaiset reunaehdot.
Opetushallitus - opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet (pt, at, eat). Tarkka alakohtainen teemojen ja tavoitteiden määrittely.
---
Koulutuksen järjestäjä ja toimielin - opetussuunnitelma ja sen osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Toimijan arvojen profilointi.
---
Opettaja ja työpaikkaohjaaja - opetus, ohjaus ja arviointi. Toteuttajatason käytännön tavoitteet.
Opiskelija - henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja oppiminen. Toteuttajatason käytännön rajaukset ja valinnat.
Valtioneuvosto - asetukset (esimerkiksi asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998), päätökset, kehittämissuunnitelmat. Käsitealuekohtaisesti assosioiva ja tarkentava laki.
---
Opetusministeriö - päätökset, asetukset, tutkinnon perusteet (esimerkiksi opiskelusta ja tutkinnoista ammatillisessa koulutuksessa). Alakohtaiset reunaehdot.
Opetushallitus - opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet (pt, at, eat). Tarkka alakohtainen teemojen ja tavoitteiden määrittely.
---
Koulutuksen järjestäjä ja toimielin - opetussuunnitelma ja sen osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Toimijan arvojen profilointi.
---
Opettaja ja työpaikkaohjaaja - opetus, ohjaus ja arviointi. Toteuttajatason käytännön tavoitteet.
Opiskelija - henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja oppiminen. Toteuttajatason käytännön rajaukset ja valinnat.
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Oppimiskäsitys ja tutkimusmatka -tehtävä oppimispiirissä
Timalin erityisohjausmallin kehittäminen eklektisten edukatiivis-pedagogisten työvälineiden ja haastatteluista kerätyn aineiston pohjalta – reflektiivinen empiiris-fenomenologinen case study. Toteuttajina MMV, MJ, TA Timalista. TA on eri opintoryhmässä kuin muut, mutta tämä järjestely on erikseen sovittu.
Tutkimusasetelma ja tutkimuskysymykset pyritään toteuttamaan tehtävänantoa sekä Timalin erityisohjausmallin kehittämistä ajatellen. Runkona käytetään Timalin erityisohjausmallin aihiota, jota kehitetään luetun aineiston, kokemustiedon ja haastatteluissa esille tulleen palautteen pohjalta.
- Miten minä kouluttajana pystyn parantamaan erityisopetuksen laatua?
- Mitä esiintyviä epäkohtia emme ole vielä osanneet ottaa huomioon?
- Mitä oppimiseen liittyviä toimenpiteitä voisimme toteuttaa, jotka auttaisivat erityisohjauksen tarpeessa olevia?
Avainsanat: erityisohjaus, erilainen oppija, erityisopetus ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, eklektiivisyys. Haastateltavat valitaan edustamaan eri kulttuureita sekä erilaisia henkilökohtaistamisen ja eriyttämisen tarpeita. Eri oppimiskäsitykset tulevat kohtaamaan ja dialogi opiskelijan ja ohjaajan välillä on keskeistä. Behaviouristinen lähestymistapa lienee paras niiltä osin kuin on kyse oman kulttuurin tieto- ja oppimiskäsityksen kommunikoimisesta näkyväksi sitä kokonaan tuntemattomalle ihmiselle, jonka tapa hahmottaa maailmaa ja tuota asiaa perustavalla tasolla eroaa meidän tuntemastamme.
Työkysymykset voitaisiin luoda esimerkiksi seuraavia peruskysymyksiä modifioimalla soveltamalla niihin jonkin määritellyn viitekehyksen ehtoja:
- Minkälainen tausta opiskelijalla on?
- Kuinka pitkään hän on ollut Suomessa?
- Millainen suunnitelma hänellä on?
- Miten erityisohjaustyökalut/toimenpiteet voisivat viedä opiskelijan osaamista kohti päämääriään?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






