maanantai 29. heinäkuuta 2013

Kokoava itsearviointi

Opinnot ovat päättymässä ja pitäisi arvioida sitä, mitä on tapahtunut. Mielessä on paljon asioita, sellaisia, jotka olisi ehkä pitänyt tehdä toisin, ja sellaisia, jotka olisi ehkä koulutuksen toteuttajan pitänyt tehdä toisin.
Opintojeni alussa sovin käyttäväni tätä Pedasofi-blogia etenemisen seurantaan. Se on osoittautunut ratkaisuksi, joka on hankaloittanut asioita. Ensinkään kukaan kouluttajistani tai ohjaajistani ei tosiasiallisesti ole löytänyt suorituksiani täältä. Osin se on omaa syytäni, koska lähinnä mainitsin siitä ohjaajalleni. Kouluttajat ovat löytäneet ne suoritukset, jotka on suoraan lähetetty tai laitettu Optimaan.
Usein puhutaan innovatiivisuudesta, omista tavoista toteuttaa asioita ja kehittämisestä, eli muuttamisesta joksikin uudeksi tai paremmaksi. Olen opintojeni aikana saanut vahvistusta sille, että niin opinnoissa kuin työelämässäkin kyse on lähinnä sanahelinästä. On muodikasta hokea kaikenlaista kehittämissanastoa ja mainita erilaisten työkalujen ja alustojen nimiä, mutta niiden tosiasiallinen käyttäminen ei ole toivottavaa. Ei myöskään vanhoista toimintamalleista poikkeaminen.
Omalta puoleltani olisi tietenkin ollut vastuullani, että koska valitsin poikkeavan tavan, olisi minun siitä pitänyt pitää ääntä jatkuvasti kaikissa yhteyksissä. Selkeä ja typerä virhe, mutta toisaalta tyypillinen arkiselle toiminnalle. Olen jatkuvasti ollut kokoaikaisessa työssä ja kehittänyt siellä eri toimintamalleja sekä ollut ottamassa käyttöön uusia työkaluja. Aika- ja energiaresurssin vain ovat rajalliset, ja siksi jotkin asiat jäävät toisten varjoon ja niihin tulee käytetyksi liian vähän energiaa.
Myös se, että täällä blogissa halusin seurata opintojeni etenemistä linkittämällä Optiman eri alueille ja opinto-oppaaseen sekä värikoodaamalla täällä tekemäni ja tekemättä olevat kokonaisuudet ja tehtävät, oli sekavuutta aiheuttava ratkaisu, nyt lähinnä itseni kannalta. Jos olisin alusta alkaen tottunut seuraamaan etenemistä suoraan opinto-oppaasta kohta kohdalta, olisin ollut paremmin tilanteen tasalla etenemiseni suhteen. Optima oli toteutettu sekavasti ja linkitys siellä eri alueilla oli rakennettu eri tavoin. Opintojen osien koodeilla asioita kyllä oli etsittävissä, mutta itse kaipaisin etenemisen seurantaan yksinkertaista listamaista työkalua, jolla voin työlistanomaisesti seurata mitä on tehty ja mitä tekemättä. En kaipaa siihen tietoa minkä-Suomen ryhmään kuulun ja muusta epäoleellisesta, vain yksinkertaisen agendan. Sellaisen rakentaminen ja linkittäminen on tietysti Optiman toteuttajien kannalta enemmän vaativa ratkaisu.
Sekavuutta aiheuttivat myös etenemiskeskustelut ohjaajani kanssa, koska osoittautui, että hän eri kerroilla esitti vähän erilaisia ratkaisuja ja suunnitelmat ilman näkyvää syytä muuttuivat, esimerkiksi siten, että mielestäni johonkin kohtaan suoritukseksi kelpaavaksi asia seuraavassa keskustelussa ei siihen oikein enää kelvannutkaan, tai se sopi paremmin johonkin muualle. Näin toisaalta jouduin muuttamaan toimintasuunnitelmiani koko ajan, ja toisaalta motivaatio tekemiseen ei ollut parhaimmillaan, koska ei ollut varsinaisesti aivan selkeää oliko tekemässä oikeaa asiaa.
Hyväksyntä- ja arviointipolitiikka on tämäntyyppisissä opinnoissa naurettava. Tekeepä tehtävän hyvi tai huonosti, on palautteena, että jokin oli hyvin ja jokin oli huonosti, ja että jotain on vielä vähän muutettava tai lisättävä. Tästä seuraa, että ei ole olemassa opiskelijan kannalta eroa hyvän ja huonon suorituksen välillä, ja niin ollen ei voi myöskään olla olemassa eroa oppimisen määrässä. Ja jos taas oppimisen määrää ja laatua ei voi tietää omalta kohdaltaan, herää voimakas kysymys siitä, että miksi yleensä opiskelen, tai miksi opiskelen ahkerammin tai huonommin, milläänhän ei ole mitään väliä eikä vaikutusta. Toki voin halutessani ajatella oppineeni enemmän tai vähemmän, mutta koska en voi objektiivisesti verrata tulosta mihinkään, ei silläkään ole merkitystä, koska ne ovat vain ajatuksia. Nykyinen opiskelumaailma on hyvää vauhtia romuttamassa osaamista, jota ihmiskunta on aikojen kuluessa ehtinyt keräämään. Mielenkiintoista sinällään, koska olen joskus miettinyt, että miten maailmanhistoriassa voi tulla taantumia osaamisessa ja kehityksessä, mutta näin voin sen nähdä omin silmin. Oppimisen ja osaamisen määritteet hämärretään, jolloin ne lakkaavat olemasta.
En ole ryhmätyöhenkinen opiskelija, vaikka opettaessani opiskelijoilleni sen mahdollisuuden suon tiedostaen monien siitä hyötyvän ja nauttivan. Minulle ei oppimisen kannalta tuo työskentelytapa sovi, mutta se osoittautui hyväksi kirittäjäksi eteenpäin laiskuuden iskiessä. Se on tapa luoda deadlineja, joista on pakko pitää kiinni. Sellaisia kaipaisin kouluttajan taholta opintoihin enemmän ilman ryhmätöitäkin.
Nämä ajatukseni nyt heijastelevat asiaa vääjäämättä kahdelta kannalta, sekä opiskelijan että kouluttajan roolin näkökulmasta, koska molemmat ovat olleet minulle koko ajan läsnä. Yhteenvetona voisin todeta, että opiskelija todennäköisesti eniten tarvitsee kouluttajaa ja oppilaitosta tiettyihin asioihin, joista ei tulisi tinkiä ja jotka kouluttajan olisi aina työsssään pyrittävä näkemään.
Ensinnäkin jäsenteleminen ja rytmittäminen, joiden olisi oltava loogisia ja yleisiin malleihin perustuvia tapoja selkeyttää mitä ollaan käymässä läpi ja missä kohtaa siinä edetään. Tyhjänpäiväinen näennäisreflektointi ei tarjoa todellista tiedonsiirtoa eikä kehittymistä, jota voitaisiin mitata ulkoisilla mittareilla. Olen sen nähnyt kouluttajan ja opiskelijan roolissa, se ei tarjoa mitään kenellekään.
Toisaalta tiedon kerääminen paketeiksi, arvottaminen alan kannalta ja ohjaaminen muodostamaan siitä omiin suunnitelmiin sopivia kokonaisuuksia. Tämän näen jossain määrin olevan kyllä läsnä, mutta kaikenlainen sekavuus, joka aiheutuu pakonomaisesta jatkuvasta reflektointileikistä, hämärtää sen näkemistä.
Kolmanneksi tärkeäksi tehtäväksi mainitsen arvostelun. Enkä sillä tarkoita nippua kouluttajan ystävällisiä sanoja hampurilaistekniikan höystämänä esitettynä, vaan konkreettista ulkoisilla määreillä mitattavin toistettavin kriteerein tapahtuvaa informaatiota siitä, miten hyvin tietoa on vastaanotettu.
Summa summarum näen yhteiskunnassa yleisen hypetysilmiön ohjaavan myös koulustumaailmaa. Sen sijaan, että tehtäisiin asioita, puhutaan niistä ja substanssia tärkeämpiä ovat kauniit muodinmukaiset sanat.
Vahvimmillani olen mielestäni ollut kokonaisuuden ilmiöiden löytämisessä ja niistä eri puolten etsimisessä. Ehkä näen taas itsessäni enemmän toimittajaa tai tutkijaa kuin kouluttajaa. Kouluttajana olen pitänyt vahvuutenani jäsennellyn tiedon eteenpäin jakamista luennoimalla ja selittämällä, ja uskoisin näiden opintojeni tukeneen tuota käsitystä.
Uskoni kasvatustieteeseen ei ole kasvanut, enemmänkin päinvastoin. Näksisin ehkä parempana maailman, jossa eri alojen asiantuntijat jakaisivat persoonallisilla tavoillaan osaamistaan ilman väkisin keksittyä opettajuutta. Toisaalta opettajuus tuollaisenkin kautta vääjäämättä syntyy olemaan käsitteenä ja arvostelmina, joten kyse on enemmänkin painotuksesta. Olisi aika reflektoida ja arvioida vähemmän ja mitata ja seurata enemmän.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Keskustelu Ritvan kanssa TuAI Ruiskatu

Ensimmäisestä kokonaisuudesta puuttuu lähinnän hyvitettävä osuus, josta pitää kysyä JyAMKn kansliasta voiko Avatar-opintoja käyttää. Lisäksi portfolio ja arvioinnit.

Toisesta puuttuu ensimmäinen kohta, joka on esseitä ja verkkotehtäviä. Lisäksi pitää täydentää MJn kanssa tehtyä tehtävää Ritvalle. SPn ja SKn kanssa on kesken opintopiiri. Viimeinen kohta on artikkeli.

Kolmannesta puuttuu Kasvatus ja kehityspsykologia, joka on verkko-opintoja ja essee kirjasta. Keskimmäisestä osasta puuttuu case ja itsearviointi. Viimeisestä osasta puuttuu opetussuunnitelmatyö-tehtävä ja opetusharjoittelusta arviointiraportti sekä raamisuunnitelma.

Näillä pitää valmistua kesäkuun 15. mennessä tänä vuonna, jotta merkinnät saadaan kuntoon ennen opintojen loppumisen päivämäärää.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

11.5.2012 Seminaari - Timali

Reaaliaikaistettu tilanne ja mitä pitäisi vielä tehdä. Osa on tehty, mutta hyväksymättä ja osaan kohtia on sovittu suorittamisaika tai tapa. Tässä yhteenvetoa:


JATKUVA OPPIMINEN
*Valinnaiset opinnot
aokk.jamk.fi > lomakkeet ja sieltä korvaavuuslomake, lähetetään todistusten kanssa
=hyväksilukeminen Katariina Jouhiaho mailia laita HETI
---
TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN
*Koulutus ja yhteiskunta
on täsmätehtäviä verkossa, tee ne erikseen ohjeiden mukaan.

*Työelämä yrittäjyys ja osaamisen muutos
on tehty ryhmätyö Matiaksen kanssa. Lea Soininen antaa palautteen, ja kertoo pitääkö täydentää. Tähän liittyen voisi katsoa: Taina Hanhinen cq-systems ja väitöskirja, yrittäjyys ja osaamisen muutos. Käy Optimassa kommentoimassa 3 keskustelua alueella APTA 2005. Kirjoita 11.5. itsearviointi työstä Matiaksen lähettämän mailin ohjeiden mukaan.

*Opettajan toimintaympäristö
on täsmätehtäviä verkossa, tee ne erikseen ohjeiden mukaan.

*Tutkiva ja kehittyvä opettajuus
Esseen voi kirjoittaa Hollannista. Oppilaitostutustumisen voisi tehdä Cuij'in akk:sta. Maahanmuuttajakoulutuksen menetelmät siellä. Jotain piti julkaista Ningissä sometussa. Olisiko ollut tuo Hollantisysteemi. 13.5.2012 palautus Ningiin ja linkki Ritvalle

---
OPPIMISEN OHJAAMINEN
*Kasvatus- ja kehityspsykologia.
Kirjoita kasvatussosiologian kirjasta essee.

*Oppiminen ohjaus ja arviointi.
Oppimispiiritehtävä 1 ja 2 valmiina.
Oppimispiiritehtävä 3 käy tutustumassa johonkin erityisoppilaitokseen ja raportoi.
Oppimispiiritehtävä 4 itsearviointi edellisestä.

*Opetusharjoittelu.
Essee. Oman alan opetussuunnitelma työ vs. kirjallisuus.
Raportti. Oman oppilaitoksen opetussuunnitelmatyöstä.
-
Raamisuunnitelma. Kirjoita mitä olet tekemässä tässä opetuskokonaisuudessa.
Opetustilannekohtaiset suunnitelmat. On kirjoitettu ja hyväksytetty Ritvalla. Tähän kuuluvat vertaisarvioinnit lomakkeille kollegoilta eli on tehty (Sarilta ja Seijalta tulossa).
Opetusharjoittelun arviointiraportti. Kirjoita miten tämän kohdan olet toteuttanut kokonaisuudessaan.
Opetusharjoittelun vertaisarviointi. Seuraa kollegoiden harjoittelua ja anna kirjallinen palaute, suoritettu. Osallistu arviointikeskusteluun, suoritettu.
Opetussuunnitelma kohtaan kolmoseen voi laittaa njs:n tekemisestä kertovan esseen. Pyydä Mikaa täyttämään arviointilomake kollega-arviointi. Opetuskokonaisuussuunnitelma ok. Oppituntisuunnitelmat ok. Arviointiraportti. Kehittämisvahvuudet ja arvioi ooetusharjoittelukkokonaisuutta. Lisää raamisuunnitelma. Vertaisarviointi ok.

perjantai 13. tammikuuta 2012

13.01.2012 Seminaari

Keskustelua opintojen loppuunviemisen aikatauluista ja sisällöistä. Opintokokonaisuuksista ensimmäinen on kunnossa, kunhan lähetän hyväksilukulomakkeen ja kyseiset todistukset oikealle henkilölle.

Toinen opintokokonaisuus on pahimmin kesken, mutta toisaalta ehkä helpoimmin läpivietävissä. Verkko-opintoina on tarkoitus suorittaa vaadittavat tehtävät, joiltain osin voi olla mahdollista tehdä opintopiirityötä Timalissa.

Kolmas kokonaisuus on pitkälti opetusharjoittelusisältöinen ja vahvasti työn alla. Muutama opetuskerta on jo ollutkin ja niihin lisätään tulossa olevia kunta- ja yrityskoulutuksia (kokouskäytäntökoulutus ja sairaankuljetuspuolen koulutus, lisäksi mahdollisesti sihteerin AT:hen liittyvä sosiaalisen median koulutus ja järjestökoulutuksia). Nuo ajoittuvat kevättalvelle riippuen asiakkaiden kanssa sovittavista aikatauluista. Eräs suuri roikkumaan jäänyt puute on kasvatussosiologian osalta vaadittu kirja, mutta tuskin sekään aiheuttaa ongelmaa, muistelen sen voitavan suorittaa esseenä.

Tarkemmin on opetusharjoitteluasioista sovittu, että luon kuvauksen työn luonteesta ja ohjautuvuudesta asiakkaiden reaktioiden mukaan. Jonkinlaisen flow-mallin selityksineen. Miten koulutuksia suunnitellaan tyhjän päällä ja tarvittaessa sovelletaan useisiin eri tarkoituksiin. Miten yritysten reaktiot ohjaavat koulutusmateriaalien kehittämistä käytäntölähtöisempään suuntaan ja toisaalta markkinoimaan hyviksi koettuja ratkaisuja sekä soveltamaan niitä AT-koulutuksissa edelleen niiden tarpeisiin sovittaen. Sovitan siis yhteen koulutuskuvion molemmat päät, toisaalta Timalissa tapahtuvat ammattikoulutukset ja toisaalta saman osaamisen syventämisen yrityspuolella. Voin pohtia rajanvetoa noiden välillä ja valintoja, joita joutuu kohtaamaan tuossa prosessissa. Tuotan tuosta kaikesta jonkinlaisen opetusharjoitteluraportin.

Toisen opintokokonaisuuden osioihin voisi hyödyntää esimerkiksi Hollannissa saatuja kokemuksia opettajan toimintaympäristön kehittämisestä. Sekä Cuijin että Uttrechtin malleissa on paljon mielenkiintoista tuotavaa myös suomalaiseen aikuiskoulutukseen. Työelämäyhteistyötä on taustalla paljon ja toivottavasti voin sitä kokemustani ja osaamistani hyödyntää vaadituilta osin osaamiseni osoittaakseni. Esimeriksi OSAKE-hankkeen yritysyhteistyö toi varmasti osaamista, jota voin hyödyntää kouluttajan tehtävissä, lisäksi on konsulttikokemuksia ynnä muita yhteyksiä eri rooleissa. Kokonaan toista näkökulmaa tuovat esimerkiksi maahanmuuttajien koto-koulutuksien työharjoitteluihin liittyvät yhteistyökuviot yritysten kanssa ja media-alan toiminnassani järjestämäni koulutus. Hankkeissa on erilaista konsultointi, luennointi ja kehittämistoimintaa monipuolisesti taustallani ja on vain koitettava löytää sopiva osaaminen vaadittuilta alueilta.

perjantai 30. syyskuuta 2011

30.9.2011 Seminaari

Tampereella taas, keskustelua opetusharjoittelusta ja aikataulutuksia keväälle. Joukko on pienentynyt ja kuviot kaiketi ovat monille hahmottuneet. Piirileikit ovat onneksi vähän vähentyneet.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Tyhjäkäyntiä

Vaikka työpaikalla sinällään on vihdoin rauhallisempaa, ei ole ollut mahdollista tehdä rästiinjääneitä tehtäviä. Tarvittava kirjallisuus on Turun yliopistolla jatkuvasti varattua, joten nyt ei auta kuin odottaa, että se vapautuu. Toinen mahdollisuus on tietenkin ostaa materiaali itselleen.

Samalla on kuitenkin onnistunut suunnitella yhteisiä töitä täällä Timalin päässä, ja opetusharjoittelukuvio olisi tarkoitus hoitaa pois jaloista tässä kevään aikana, mahdollisesti jo maalis tai huhtikuussa. Joka tapauksessa opiskelu on nyt korkealla prioriteettilistassa ja sen pitäisi alkaa hiljalleen näkyä myös tuloksina. Aikaahan ei lopultakaan ole määrättömästi ja tehtävää vielä riittää.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Korkeakoulut aluekehittämisen kentällä

Jari Kolehmainen, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, aluekehittämisyksikkö.

Minkälaisten prosessien kautta alue kehittyy ja miten sen suuntaan voi vaikuttaa.

Organisaationäkökulma. Suomalaisen osaamisen kehittäminen vientituotteeksi voisi olla tulevaisuuden kannalta edullista.

Opiskelijanäkökulma. Mikä on koulutusorganisaatioiden merkitys osaamispääoman kerryttämisessä? Mistä rekrytoidaan oppilaitoksiin ja mihin sijoitutaan. Profiileissa varmasti eroja. Imupumppu-mallissa oppilaitos vetää uusia sijoittuvia opiskelijoita alueelleen. Suihkulähde-mallissa rekrytoidaan omalta alueelta ja sijoitutaan työelämään, sinällään rikastuttaa henkistä pääomaa. Työntöpumppu-malli on ongelmallinen, miksi yksikköä ylläpidettäisiin, jos se kouluttaa aleen ihmiset ja ohjaa heidät muualle. Läpivirtausmallissa osittain sama ongelma, mutta pidemmällä aikajänteellä tilanne on parempi. Viettäessään aikaansa alueella, opiskelijat ovat alttiita alueen vaikutukselle, jolla saattaa olla vaikutusta myöhemmin.

Korkeakoulujen rooli klusterien kehityksessä. Taludellinen ja tekninen rooli tärkeitä, osallistuminen teollisuuden ja elinkeinoleämän toimintaan. Dynamorooli (yrittäjyyskeskeinen), magneettirooli (tutkimuspainotteinen), ankkurirooli (pitkäaikainen yhteistyö) voivat toteutua eri tasoilla: uuden synnyttäminen, vanhan uudistaminen, vanhasta uuden tuottaminen. Millaisia valmiuksia ne tuottavat alueelle ja millaista arvoa syntyy? Synnyttääkö koulutus alueelle toimintaa, vetääkö ja/tai ankkuroiko se sitä sinne, onko se osallisena uudistumisprosessissa, tuottaako se uutta. Miten se vaikuttaa edellä mainittuihin prosesseihin ja mitkä syyt ovat tuon taustalla. Vaikutus voi olla myös välillistä, vaikutukset voivat siirtyä tai kumuloitua. Yhteisvaikutus voi olla alueelle positiivinen.

Laadullinen arviointi

Tampereen ammattiopiston laatujohtaja Ritva Korte ja perussoopaa oppilaitos- ynnä organisaatiohallinnosta kivojen mielipiteiden ja jännien esimerkkien maustamana. Diat hauskasti kuvitettuja logiikasta ei hajuakaan.

Opettajan päätyö tapahtuu prosesseissa, mutta takana on useita samanaikaisia tuki- ja rinnakkaistoimintoja. Henkilöstöhallinta esimerkiksi. Palkkausperusteissa keskustelua työn vaativuuden ja työn tuottavuuden pohjalta. Toimintakulttuurit saattavat samassakin oppilaitoksessa olla moninaisia.

Mittareiden määrittelyn oltava näkyvissä. Millä mitataan mitäkin? Resurssien turvaaminen, laadun varmistaminen, nämä siis esimerkkeinä strategisten tavoitteiden käsitteistä. Jos mittareita on liikaa, ne menettävät ohjausvoimansa; mielenkiintoinen väite ja pitänee jossain määrin paikkansa. Toisaalta ohjausvoima voi olla analyysissa useiden mittareiden tuloksen pohjalta, lähinnä käsitteellistä spekulointia. Ohjureita voi olla vain hahmotettava määrä, se on kuitenkin tosiasia.

Opettajan toimintaympäristö APTA 3005

Tietoisuus työtä ohjaavista tekijöistä. Strategiat, lait, laadun arviointi, kv-viitekehys, arviointi, työyhteisön linjaukset ja toimintatavat, etc.. Osaamistavoitteet kaikilla tasoilla huomioitava, OPS ei ole niin keskeinen kuin ajatellaan.

Opintojakso työstetään opintopiirissä, koska käsittely on monipuolisempaa. Yksin työstäessä näkökulma on kapeampi. Tästä opintojaksosta on tehty kuormitusmittaukset, joten tämän pitäisi hyvin vastata tästä saatavaa opintopistemäärää. 125 h. 4 tehtävää ja ne palautetaan kerralla. Jokainen työstäjä palauttaa prikuulleen saman version omaan kansioonsa. Itsearvioinnit tehdään itsenäisesti.

Optimassa ohjeistettu oppimistehtävittäin. Koulutuksen kehittämissuunnitelma ja ministeriöiden sivut ja niihin tutustuminen. Lisäksi tutustutaan oman oppilaitoksen hallintoon ja strategiaan, koska ne ohjaavat omaa työtä käytännössä. Kaikessa tärkeää keskeiset painotukset. — Toinen oppimistehtävä liittyy lainsäädäntöön, keskesiin säädöksiin ja asiakirjoihin. Suosituspituudet annettu ja tarkoitus on pohtia itse, ei kopioida faktoja. Koulutustasonmukainen perehtyminen järkevää, mutta yleisiin säädöksiin on kaikkien painotettava. — Kansainvälisyys-teema on kolmantena oppimistehtävänä. Kansainvälisyyteen liittyvät strategiat ja hankkeet oppilaitoksessa, omassa. Henkilökohtaisella tasolla sama asia käsitellään myös ja jokaisen ryhmäläisen näkökulman olisi oltava näkyvissä. — Neljännessä mennään enemmän työyhteisönäkökulmaan. Lukupiirityyppinen materiaaleihin tutustuminen, jokainen valitsee yhden kirjan mistä teemasta tahansa ja nostaa keskeisiä asioita kirjasta keskusteluun ja peilaa niitä omaan oppilaitokseensa. Kootkaa keskustelunne noin kahden sivun pituiseen raporttiin. Toinen totetusmalli hyödyntää verkkoympäristön alustoja ja kaikki perehtyvät ensin koko aineistoon ja johonkin teokseen. Ympäristössä on pieniä tehtäviä.

Seminaari 21.1.2011 kirjallisuutta

Suunnittelusta ja metodeista.

21.1.2011 Seminaari

Millaiseen osaamiseen on tarkoitus pyrkiä? Mielenkiintoinen asia opetusmenetelmän valinnan kannalta. Menetelmän valinta on kaksijakoista, suurten linjojen ja teorian valitseminen sekä yksittäisten työkalujen valitseminen.

Aktivoiva tehtävä, osallistumisen ja aktiivisen (oikean) toiminnan varmistaminen. Teoriaa pidetään strategian tekemisen virikkeenä, huomattava tietenkin sen mitattavan vaikutuksen määrään tältä pohjalta, tai oletettavan mitattavan vaikutuksen.

torstai 20. tammikuuta 2011

Seminaari — Tampere 20. - 21.1.2011


MikkoMV
Sent from Samsung mobile

Oppimisen osaaminen ja arviointi

Harri Keurulaisen luennon reflektiota oman opettajuuden / työn kannalta.

Ajatuksia ja löydöksiä

1. Arviointiajattelun muutoksesta

Tuo muutos lienee keskittynyt arvioinnin kohdentamiseen asiaan oppilaiden arvioimisen sijaan. Myös kriteereiden merkitys lienee vähentynyt suhteellisen kehittymisen mittaamisen rinnalla. Henkilökohtaisesti pidän liukumattomia rajoja ainoana oikeana tapana hankkia tietoa osaamisesta, varsinkin työelämän kannalta. Oppilaiden kehityksen kannalta taas tilanne on oikeastaan päinvastainen, toki oppilaasta riippuen. Näkisin kahden rinnakkaisen käytön olevan hedelmällistä ja tuovan tarvittavan työkalun kahden eri tehtävän toteuttamiseen.

2. Vihjeet arviointikäytäntöjen kehittämisestä

Kokemuksen tuoman osaamisen hyödyntäminen. Voisi ehkä puhua vertailevasta tavasta arvioida, vaikka tuota käsitettä ei välttämättä useinkaan erikseen mainita. Reflektio on kuin peilin tuomista oppilaalle. Samoin kuin kuntosalilla peilit mahdollistavat väärien liikeratojen välttämisen, reflektio antaa oppilaalle mahdollisuuden nähdä tekemisensä liikkumatonta tukipistettä vastaan. Tässä on oikeastaan kyse samasta asiasta kuin perinteisten numeroarvioiden käytössä, mutta muoti ja näennäinen osaaminen, tietynlainen hype tässäkin sanelee hyväksyttävän toimintamallin.

Arviointia on tapahtunut luokittelua ja vertailua varten sekä ohjaamista ja kehittämistä varten. Nämä kuvaavatkin edellä jo noussutta arvioinnin dualismia.

Ratkaisukeskeinen haastattelu pareittain

3. Laiskuus on elämäni aikana hankituista taidoista opiskelun ja työnteon kannalta eräs keskeisimmistä. Laiskuus on itse asiassa vain eräs näkökulma tehokkuuteen. Itselleni se antaa mahdollisuuden suhtautua tekemisiini tietynlaisella rauhallisuudella sopivan etäisyyden säilyttäen. Pitkällä tähtäimellä siitä seuraa vähäisempi uupuminen työn ääressä, stressittömyys, objektiivisuus ja kyky löytää mielekäs ydin siitä mitä tekee suorittamispaineiden puuttuessa.

4. Kollegani varmaan mainitsisivat ominaisuuksistani oppilaiden kuuntelemisen ja teoreettisuuden. Omalla tavallani haluankin olla antamassa oppilaille mahdollisuuden lähestyä tietoa ja opetettavia asioita omilla tavoillaan ja ehdoillaan, joskin toisaalta käytäntö vääjäämättä asettaa tälle jotain rajoituksia. Luulen, että jos erilaisia opetustapoja toteuttavien opettajien ja kouluttajien opetuksen tuloksia mitattaisiin erilaisilla ulkoisilla mittareilla, olisivat erot yllättävän pieniä. Samoin hyvinkin erilaisia lähestymistapoja käyttävien opettajien opetus luokkatilanteessa saattaa loppujen lopuksi olla aika samanlaista. Näin ehkä on hyvä tiedostaa oman lähestymistapansa ja tekniikkansa sekä metodiensa vähäisyys, samalla näin ollen myös kollegoiden arviota samasta asiasta lienevät yhtä kevyellä pohjalla.

5. En tiedä sitä vielä ensi toukokuussa, tiedän sen vasta, kun olen sen suorittanut loppuun. Tavoittelemani hyöty on nimellinen tutkinto, jota työnantajani minulta edellyttää.

B. Ja kuten yllä tulikin mainittua, on mahdollisuuten ja vahvuuteni ohjaustyössä ehkä eräänlaisessa asiakaspalvelijan asenteessa.

Osaamisen inventaari 1/2011

Uuden oppiminen on varmaan jäänyt aika vähälle, mutta yhdessä prosessoiminen on saanut näkemään monia jo unohtuneita asioita ja ehkä vähän jopa uudessa valossa. Ainakin muiden näkökulmat ovat tuoneet valoa siihen, miten ihmiset lähestyvät asioita.

Ihmisten lähtökohdat ovat erilaisia seminaarien ryhmissä, joten varmaankin keskustelu eli näkökulmista saa tilaa hyvinkin, mutta tuoko se sellaista lisäarvoa, jota aikuinen ihminen, joista useimmat vielä ovat pitkään tysöskennelleet ihmisten parissa, ei muuten olisi elämässään ehtinyt omaksua.

Yli siitä mistä aita on matalin silloin, kun alue ei ole ominta. Toisaalta mielenkiintoiset teemat saavat osakseen mielenkiintoni. Mutta tuo työskentelytapa on varmaan aika inhimillinen ja toimiva.

Opiskelijana olen varmaan yleisten määritelmien mukaan aika laiska. Edellä jo totesin opiskelumetodien olevan oleelliseen keskittyviä, toisaalta tunnustelen jatkuvasti kaikkea näkemääni ja kokemaani, ainahan voi nousta jotain sopivaa tutustuttavaa.

Oppimistehtävät varmaan kertovat omalla kielellään yllä mainittuja asiota, varmaan niissäkin näyttäytyvät ne arvot ja suhtautumistavat, jotka muutenkin toiminnan ohjaamisessa ovat keskeisessä roolissa.

Seuraavaksi jonkinlainen uudesta näkökulmasta lähestyvä uusien työkalujen ja taitojen rutinoiminen toimivaksi osaksi omia toimintatapojani valituissa opetustilanteissa lienee asiakokonaisuus, jota haluan pohtia.

Opettajankoulutusta haluaisin rakentaan jollain teoreettisella tasolla toimivampaan suuntaan. Esimerkiksi eri kokonaisuuksiin johdattavasti sisäänluennoiminen voisi tehokkaasti rytmittää opsikelijoiden toimintaa opintojensa ääressä.